Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Jukka Mäkelä Espoo 50 vuotta kotina ja kaupunkina

Espoo on kaupunkina nuori, mutta historiamme on pitkä. 1400-luvulla rakennettiin Kuninkaantien varteen Espoon tuomiokirkko, perustettiin Espoon seurakunta ja Espoo merkittiin kartalle. Espoon kauppalasta tuli kaupunki 1.1.1972, joten kaupungiksi tulosta on nyt kulunut 50 vuotta.

Muistan hyvin, kun Espoon kaupungiksi tuloa juhlittiin vuonna 1972. Meitä espoolaisia lapsia oli paljon, ja kaupungin kasvu oli kovassa vauhdissa. 50 vuoden aikana asukaslukumme on kasvanut noin 100 000:sta lähes 300 000:n. 1950-luvulta Espoon väkiluku on kymmenkertaistunut.

Tänä päivänä Espoota rakennetaan edelleen. Parhaillaankin Espoossa rakentuu kouluja ja koteja espoolaisille ja kasvutarina jatkuu. Vaikka Suomessa lasten määrä vähenee, niin Espoossa lapsia riittää. Edelleen n. 75 prosenttia espoolaisista asuu perheyksikössä. Jos minun pitäisi määritellä Espoo yhdellä sanalla, se olisi lapsirakas. Espoo on koti ja kotikaupunki.

On tärkeää, että Espoota rakennetaan asukas- ja asiakaslähtöisesti viihtyisäksi ja turvalliseksi kotikaupungiksi. Viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten Espoo tarjoaa sekä viihtyisää kerrostaloasumista että pientalovaltaista asumista

Espoon kasvu on ollut kestävää. Euroopan Unioni tutki vuonna 2016 eurooppalaisten kaupunkien kestävyyttä taloudellisilla, ekologisilla, sosiaalisilla ja kulttuurisilla indikaattoreilla. Espoo osoittautui näillä mittareilla mitattuna Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi. Me haluamme jatkossakin olla Euroopan kestävin kaupunki ja kaupunkien kehittämisen edelläkävijä. Espoo aikoo olla aktiivinen luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa ja hiilineutraali 2030.

Espoo on myös yhteisen kakun leipoja. Espoon rooli innovaatiopääkaupunkina on merkittävä koko Suomen kilpailukyvyn kannalta. Tässä hyvillä kumppaneillamme, etenkin Aalto-yliopistolla, VTT:llä ja yrityksillä on keskeinen merkitys. Juhlavuoteen kakunleipominen sopii hyvin. Leivomme joka vuosi suomalaisten yhteistä palvelukakkua lähes miljardilla eurolla.

Tulevana vuonna meidän on varmistettava erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointi. 50 vuotta sitten vanhuksia oli vähemmän, nyt meille on kunnia-asia, että kaikki ikäihmiset hoidetaan hyvin. Meidän on myös päästävä koronasta kasvuun, panostettava elinkeino- ja yritystoiminnan edellytyksiin ja saatava työttömyys laskuun.

Nyt joulun alla olemme haastavassa tilanteessa koronan suhteen. Rokotusaikoja lisätään joulunalusviikolle ja joulun jälkeiselle viikolle koko pääkaupunkiseudulla niin paljon kuin mahdollista. Espoossa ikäryhmät ovat suuria ja moni haluaa ottaa koronarokoteen. Kiitos siitä, että espoolaiset ovat aktiivisia koronan torjunnassa! Pyydämme kuitenkin myös malttia. Jokainen halukas tulee saamaan kolmannen rokotuksen, ja teemme kaikkemme, että ajankohta olisi mahdollisimman pian. Rokotusten lisäksi on tärkeää myös noudattaa muuta koronaohjeistusta.

Espoossa onnistumme, kun saamme asukkaat, yritykset, yhteisöt, oppilaitokset ja kaikki espoolaiset toimijat mukaan. Espoon paras voimavara ovat sen asukkaat, yhteisöt ja yritykset itse.

Jukka Mäkelä

Espoon kaupunginjohtaja