Korkeatasoinen teknologia ja siihen perustuvat vientituotteet ovat tehneet Suomesta yhden maailman vauraimmista. Kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii kuitenkin jatkuvaa uusien tuotteiden luomista.
Uusia innovaatioita tuottivat vuosikymmeniä Suomessa lähinnä suuret pelurit, joilla oli varaa panostaa tuotekehitykseen ja markkinointiin. Täysin uuteen ideaan perustuvien pienyritysten tuki oli kauan heikkoa. Riskirahoitusta sille pitkälle prosessille, jolla hyvä idea viedään markkinoille, ei ollut helppo löytää.
Viimeisen 10 vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut merkittävä parannus. Helsingissä vuosittain järjestettävä Slush-tapahtuma ilmentää, miten paljon energiaa ja rahaa aloittelevien teknologiayritysten parissa liikkuu. Tapahtumassa uudet yritykset tai yritysideat esittelevät itsensä Messukeskuksessa suurelle joukolle kiinnostuneita sijoittajia.
Slush ilmentää myös sitä, että ihmisten fyysinen kohtaaminen on nykyisessä etätyömaailmassakin edelleen tärkeää. Täysin uusia ideoita ja innovaatioita syntyy parhaiten fyysisillä kampuksilla, yliopistojen ympärille muodostuneilla alueilla. Korkean tason osaaminen ja kokemus tiivistyvät kampusalueille. Sieltä löytyy niin henkistä kuin konkreettistakin tukea ideoiden kehittämiselle ja yritysten perustamiselle.
Pääkaupunkiseudulla on viisi yliopistokampusta, joista Aalto-yliopiston Otaniemi Espoossa on innovaatiotoiminnassa tunnetuin. Se on jo kauan ollut toimiva, dynaaminen innovaatioympäristö. Helsingin yliopiston neljällä kampuksella tuki innovaatiotoiminnalle on ollut pitkään heikompaa, vaikka näilläkin kampuksilla on paljon potentiaalia. Meilahden kampuksella innovaatioita tuottavia lupaavia alueita ovat lääketiede ja –teknologia, Viikissä mm. ympäristötieteet ja farmasia, Kumpulassa mm. ilmastotutkimus ja ihmiseen liittyvä tekoäly ja keskustakampuksella ainakin kasvatustieteet.
Helsingin kampuksia on tärkeää kehittää systemaattisesti tukemaan perustutkimuksesta kumpuavia innovaatioita ja niiden kaupallistamista. Kaupunki ja yliopisto ovat juuri aloittaneet tähän tähtäävän yhteistyön. Panostus innovaatiotoimintaan voi luoda vähintäänkin kymmeniä menestyviä yrityksiä, jotka tuovat Helsinkiin niin työpaikkoja, verorahoja, kuin entistäkin dynaamisemman kaupungin.
Kai Nordlund
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston fysiikan professori