Pääkirjoitus HSL joutuu odottamaan mahdollista koronatukeaan toukokuulle ja samaan aikaan infrakustannukset vain paisuvat

HSL:n (Helsingin seudun liikenne) tilanne on vaikea yhtälö, jonka ratkaiseminen veronmaksajien kannalta kestävällä tavalla on hyvin haastavaa, mutta pääkaupunkiseudun menestyksen kannalta olennaista – totesin lokakuussa. Nyt voidaan todeta, että jos valtiolta ei saada riittävää tukea, voidaan pääkaupunkiseudulla hylätä haaveet joukkoliikenteen kehittymisestä vuotta 2019 paremmalle tasolle vuosikymmeniksi. Tämän luulisi olevan myös maan hallituksen, jossa istuvat myös joukkoliikenne- ja ilmastoasioita aktiivisesti ajavat vihreät ja vasemmistoliitto, tiedossa.

Joukkoliikenteen tason lasku ja kehityksen taantuminen olisi koko pääkaupunkiseudun kehityksen kannalta erittäin negatiivinen vaihtoehto, vaikka joukkoliikenteen suurimmat salaliittoteoreetikkofanit ovatkin jo sitä mieltä, että korona on kokoomukselle ja yksityisautoilua puolustaville vain keino romuttaa toimiva HSL.

Liikkumisen murros on suuri ja todennäköisesti myös pysyvä. Etätyöt tulevat todennäköisesti jäämään selvästi korkeammalle tasolle kuin ennen koronaa, varsinkin pääkaupunkiseudulla. Omassa pidempiaikaisessa suunnittelussaan HSL:n arvio oli, että vielä vuonna 2024 matkustajia on kahdeksan prosenttia alle 2019 vuoden matkustajatason.

HSL lähetti tammikuussa vetoomuksen yhdessä muiden kaupunkiseutujen kanssa maan hallitukselle 120 miljoonan euron koronatuen välttämättömyydestä. Tukea tarvitaan, jotta joukkoliikenteen palvelutaso on mahdollista säilyttää myös korona-aikana, ja oikeammin myös sen jälkeen.

"Ilman lisätukea emme voi estää palvelutason alamäkeä", sanoi HSL:n hallituksen puheenjohtaja Matias Pajula (kok.). HSL:n hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Sauri (vihr.) puolestaan muistutti, että Helsingin seutu on Suomen tiheimmin asuttu alue. "Joukkoliikenteen käytön väheneminen täällä uhkaa koko maan ilmastotavoitteiden toteutumista".

Viime viikolla Helsingin kaupunginvaltuustossa keskusteltiin HSL:n tilanteesta. Rohkaisevaa viestiä toi kokouksessa valtuutettu ja liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.). "Koronatukea olemme onnistuneet järjestämään joukkoliikenteelle 128 miljoonaa euroa tähän saakka", Harakka kertoi hallituksen toimista ja vakuutti, että HSL:n huoli otetaan vakavasti hallituksessa edelleen. Harakan mukaan joukkoliikenteen koronatuki neuvotellaan toukokuun lisäbudjetissa, sillä siinä kohtaa on "näkymä murheeseen" jonka esimerkiksi pitkä etätyösuositus ja rajoitukset ovat joukkoliikenteelle aiheuttaneet.

Nyt koko pääkaupunkiseutu jännittääkin, pitääkö Harakan kommentti tulkita siten, että HSL on löyhässä hirressä ainakin toukokuulle saakka, vai että orastavaa helpotusta on lupailtu?

Omistajakuntien tulisi myös pikaisesti tarkastella HSL:n maksettavaksi lankeavaa osuutta kuntien infrahankkeista. HSL:n osuus kuntien infrahankkeissa joukkoliikenneinfran osalta on viisikymmentä prosenttia pääomasta ja ylläpito täysimääräisesti. Pääomakuluihin sisältyvään poistamattomaan hankintamenoon lasketaan päälle vielä viiden prosentin korko – onko tuossa korkovaateessa näillä markkinakoroilla ja HSL:n talousahdinko huomioiden mitään järkeä? Mielestäni ei. Lisäksi kova korkovaade asettaa osaltaan painetta lipun hintaan.

Karri Kannala

karri.kannala@media.fi

Päätoimittaja, paikallisjohtaja

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut