Pääkirjoitus Vihreä silta ajoi sian ja eläintarhan edun yli

Korkeasaaren eläintarhasta kantautui helmikuun alussa surullisia uutisia. Eläintarhassa ei enää ole villisikoja, sillä niiden hyvinvointi vaarantui tarhaan kohdistuneen liian voimakkaan rakennusmelun vuoksi. Korkeasaaren pohjoisrannalla käynnistyi lokakuussa Kruunusillat-hankkeen työmaa.

Eläimille etsittiin uutta kotitarhaa sekä Korkeasaaresta että muista eläintarhoista. Yksi villisika pääsi Ähtärin eläinpuistoon, mutta muut viisi on lopetettu, kertoi Korkeasaari.

Korkeasaari on joulukuun alusta seurannut melumittarin ja valvontakameran välityksellä villisikatarhaa, joka on Kruunusiltojen työmaata lähinnä sijaitseva eläintila. Tammikuussa villisikatarhan viereiseen lahteen alettiin jäätilanteen vuoksi ajaa rekoilla kivilouhetta, mistä aiheutunut melu on ollut ennakoitua suurempaa.

Louhetäytön alettua Korkeasaaren eläintarhaluvassa säädetty vuorokauden ylin keskimelutaso 60 desibeliä on ylittynyt jatkuvasti villisikatarhalla, eikä tarha sovellu enää eläinten pitoon. Melun lisääntymisen vuoksi villisiat suosivat sisätilojen käyttöä ja viettivät enemmän aikaa melusta etäämpänä olevassa tarhassa.

Helsinki rakentaa parhaillaan jättimäistä siltayhteyttä Hakaniemestä Kruunuvuorenrantaan. Kruunusiltojen ratikalle tulee pysäkki myös Korkeasaareen. Rakentaminen ja sen äänet tulevat jatkumaan vuosia.

Helsingin Uutiset tavoitti Korkeasaaren toimitusjohtajan Sanna Hellströmin kommentoimaan asiaa, toimitusjohtajan mukaan suurta huolta vaikutuksista muihin eläintarhan eläimiin ei ole, mutta ei täyttä varmuuttakaan. Korkeasaaressa on ollut villisikoja vuodesta 2014, jolloin lajille valmistui oma tarha, mutta laji ei todennäköisesti ole enää palaamassa Korkeasaareen. Suojelua vaativat lajit saavat nyt etusijan ja sian sukulaisista eläintarhassa on jo eteläamerikkalainen uhanalainen laji, huulipekari. Villisika on kesyn sian kantamuoto, jolla on maailmanlaajuisesti vakaa ja runsas kanta.

Tässä valossa villisikojen lähtö ei ole suuri tragedia, mutta kun tiedetään, että Kruunusillat-hanke on erityisesti vihreiden ajama, asettuu villisikojen ja eläintarhan kohtalo uuteen valoon.

Liito-oravat, hiidenkourut ja luonto yleensäkin jää kakkoseksi, kun vihreät pääsee päättämään kaupunkirakenteesta ja esimerkiksi joukkoliikenneinfran rakentamisesta. City-vihreiden päätökset ovat kaukana niistä arvoista, joita puolue aikanaan painokkaasti toi esiin – ja tuo yhä, mutta toimii toisin.

Vihreät haluaa suojella luontoa siellä, missä eivät itse asu. Kehä III:n ulkopuolella luontoa, puhdasta sellaista, kuitenkin riittää, ilman, että heikennetään esimerkiksi metsätalouden harjoittamisen mahdollisuuksia.

Sama toistuu esimerkiksi puheissa, kun aiheena on susikanta. Susia halutaan lisää, kunhan ne pysyttelevät vain Itä-Suomessa. Siellä arki näyttäytyy kuitenkin varsin erilaisena, kuin Eteläesplanadilta katsottuna.

Joukkoliikenne ja lukuisat muut vihreiden kannattamat asiat ovat toki hyväksi ilmastolle ja vähentävät päästöjä, mikä on teko ympäristön ja luonnon puolesta. Ehkä puolueen olisi kuitenkin hyvä määritellä, onko se ilmastonmuutos- vai luonto- ja ympäristöpuolue. Niillä on tavallisen ihmisen arjessa iso ero, niin tekojen kuin ideologian osalta. Määrittely olisi ajankohtaista nyt, kun puolue hakee muutenkin suuntaansa. Ja tämä on myös vihreiden sisäinen ongelma: jo Uudenmaan laitamien vihreät ajattelevat toisin kuin Helsingin kollegansa.

karri.kannala@media.fi

Päätoimittaja, paikallisjohtaja

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut