Helsinkiläisistä kuntosalipiireistä tuttu mies surmasi helmikuussa Espoossa kolmekymppisen kehonrakennusta harrastaneen naisen.
Järkyttävässä teossa oli kaksi silmiinpistävää seikkaa. Murhasta epäillyllä oli lainvoimainen kahden vuoden ehdoton tuomio seksuaalirikoksista, mutta sen sijaan että hän olisi ollut vankilassa, hän kulki vapaana.
Miehellä oli myös voimassa oleva lähestymiskielto uhriin. Nainen oli kertonut miehen uhkailleen häntä tappamisella useita kertoja ja myös käyneen häneen fyysisesti käsiksi. Saadulla lähestysmiskieltotuomiolla ei kuitenkaan ollut mitään merkitystä, kun mies poliisin selvityksen mukaan odotti entistä naisystäväänsä rappukäytävässä Haukilahdessa ja hyökkäsi sitten tämän kimppuun.
Käräjäoikeuden käräjätuomari Petteri Plosila kertoo keskiviikon Helsingin Uutisissa että ensimmäisen seksuaalirikostuomion saaneet odottavat vankilaan menemistä yleensä vapaudessa, jos tuomio on alle kaksi vuotta. Tätä kovemmissa tuomioissa siviiliin jäädään vain poikkeustapauksissa.
Uudellamaalla alueella vankilaan menoa odottaa tällä hetkellä reilut sata eri rikoksista tuomittua. Joukossa on myös seksuaalirikoksista tuomittuja, mutta HU:n saamien tietojen mukaan ei juurikaan törkeistä seksuaalirikoksista tuomittuja.
Etelä-Suomen arviointikeskuksen ma. johtaja Sanna Riila sanoo, että jonon ohi vankilaan voidaan kuitenkin passittaa esimerkiksi sellaisia tuomittuja, joiden arvioidaan jatkavan rikollista toimintaa.
Vankilaan passittamista pitäisi nopeuttaa, kun kyse on väkivaltarikoksista, joihin raiskauksetkin kuuluvat. Oma osansa on lähestysmiskiellon valvonta, joka esimerkiksi naisjärjestöjen mukaan on Suomessa retuperällä. Naisjärjestöjen viime marraskuussa oikeusministeriölle antaman lausunnon mukaan sähköinen valvontajärjestelmä tarvittaisiin esimerkiksi lähestymiskieltoa rikkoneille sekä niille, joiden saamaan lähestymiskieltoon liittyy vakavaa ja toistuvaa häirintää ja väkivaltaa. Sähköinen valvonta voidaan toteuttaa esimerkiksi jalkapannalla. Ruotsissa uhrin on myös mahdollista saada käyttöönsä turvalaitteita, kuten turvapuhelin.
Mikäli lähestymiskieltoa ei tehosteta, sen määrääminen on vaarassa jäädä kuolleeksi kirjaimeksi.
Kaisa Paastela
toimituspäällikkö