Jussi Halla-aho Suomen Nato-optio

Tulevana keväänä on luvassa paljon ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua, todennäköisesti jopa siihen liittyviä päätöksiä. Keskustelussa on syytä lähteä liikkeelle ”Nato-optiosta”, joka on kylmän sodan jälkeen ollut Suomen kanta Nato-kysymykseen. Mikä on Nato-optio?

Tarkoittaako se, että Suomella on halutessaan ja silloin, kun se meille sopii, mahdollisuus liittyä Natoon? Tällaista optiota ei varmaankaan voi olla, koska Suomen jäseneksi pääsemisestä päättävät Naton nykyiset 30 jäsenmaata, kukin erikseen ja kukin omista intresseistään käsin. Suomella ei ole asiassa päätösvaltaa.

Vai tarkoittaako Nato-optio sitä, että Suomella on mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä silloin, kun se meille sopii? Tämäkin tulkinta on kummallinen, koska Suomella on suvereenina valtiona joka tapauksessa koska tahansa mahdollisuus hakea jäsenyyttä, eikä Suomi voi edes teoriassa rajoittaa omaa vapauttaan. Vaikka hallitus tekisi päätöksen siitä, että Suomi ei ikinä hae Naton jäsenyyttä, hallituksella on täysi vapaus muuttaa mielensä seuraavana päivänä.

Todennäköisintä lieneekin, että Nato-optio ei oikeastaan tarkoita mitään. Se on kompromissi jäseneksi pyrkimisen ja pyrkimättä olemisen välillä. Tapa olla tekemättä asian suhteen minkäänlaista päätöstä ja suututtamatta sen enempää liittoutumisen kannattajia kuin vastustajiakaan.

Monet ajattelevat, että tilanne on nyt liian herkkä ja vaarallinen jäsenyysprosessille. Toisaalta samat ihmiset olivat ennen kriisiä sitä mieltä, että Nato-jäsenyydelle ei ole tarvetta, koska turvallisuusympäristö on vakaa. Itse kunkin on syytä kysyä itseltään: Millainen tilanne puoltaisi jäsenyyden hakemista? Jos mikään hetki ei ole oikea, pitäisi lopettaa puhuminen Nato-optiosta ja todeta reilusti, että liittoutuminen on poissuljettua kaikissa oloissa.

Kukaan ei voi varmuudella ennustaa, mitkä ovat eri vaihtoehtojen seuraukset, ja mikä ratkaisu suojaa Suomea parhaiten Venäjän häikäilemättömiltä intohimoilta. Jotain osviittaa voi ehkä saada tarkkailemalla Venäjän muiden naapureiden tilannetta. Osa niistä kuuluu Natoon, osa ei. Se perisuomalainen ajatus kannattaa hylätä, että Suomi olisi jonkinlainen erillistapaus. Meihin pätee kaikki se, mikä pätee muihinkin.

Jussi Halla-aho kirjoittaja on kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu (ps.)

Perisuomalainen ajatus kannattaa hylätä, että Suomi olisi jonkinlainen erillistapaus.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut