Helsinki käyttää ennätyssummia pyöräväyliin – silti pyöräily on uusimman tutkimuksen mukaan vähentynyt ( HU 11.3.).
Helsingillä on ollut kunnianhimoinen tavoite kasvattaa merkittävästi pyöräilyn määrää. Vuonna 2019 pyöräteihin käytettiin 14,8 miljoonaa euroa ja summa on ollut tarkoitus kasvattaa 20 miljoonaan euroon per vuosi. Esimerkiksi baanojen eli nopeiden ja suorien pyöräteiden verkkoa aiotaan laajentaa 130 kilometriin.
Viime syksynä tehdyn liikkumistapatutkimuksen perusteella helsinkiläiset kuitenkin pyöräilevät entistä laiskemmin, eikä pyöräilyn määrä ole lisääntynyt lainkaan vuodesta 2017.
Polkupyörä oli pääasiallinen kulkumuoto 9 prosentissa tehdyistä matkoista Helsingissä, ja osuus oli jopa laskenut vuodesta 2020, jolloin se oli 11 prosenttia. Tilanne on pyöräilyn ja siihen tehtyjen lisäpanostusten valossa surkea, varsinkin kun on oletettu joukkoliikenteestä koronan karkottamien matkustajien siirtyneen yksityisautoilun ohella pyörän käyttäjiksi. Toki etätyö yleensäkin on vähentänyt työmatkoja Helsinkiin ja Helsingin sisällä.
Ylivoimaisesti eniten vastaajat liikkuivat paikasta toiseen kävellen (46 % kaikista matkoista). Joukkoliikennettä käytettiin 23 prosentissa matkoista ja henkilöautoa 21 prosentissa matkoista. Keskimäärin helsinkiläiset tekivät 3 matkaa päivässä. Tutkimuksessa kartoitettiin kaikki yhden vuorokauden aikana tehdyt matkat ja niiden kulkutavat syys-lokakuussa. Vastaajia oli kaikkiaan 2902.
Helsinkiläisten autottomien talouksien määrä nousi vuoden 2020 tutkimuskerralla selvästi ja on nyt pysynyt samana. Vastaajista 57 prosentilla oli taloudessaan käytössä vähintään yksi henkilöauto, 43 prosentilla ei ole. Kaksi autoa on 9 prosentilla talouksista.
Kaupunki on aiemmin kertonut muun muassa tutkimuksesta, jonka mukaan "yksi Hämeentien pyörätiehen käytetty euro tuottaa 3,6 euroa". Vuonna 2019 puolestaan uutisoitiin, että yksi pyörätiehen käytetty euro tuottaa 8 euroa, kun mukaan lasketaan esimerkiksi kansanterveydelliset hyödyt.
Pyöräilyyn tehtävien investointien mittaluokka on pieni, kun verrataan joukkoliikenne- tai katuinfran vastaaviin. Mutta jos tilastot eivät pian osoita pyöräilyn kannalta parempia tuloksia, on syytä pohtia, saako liikkumismuoto jo liikaa tilaa Helsingin päätöksenteossa ja keskustelussa suhteessa sen merkittävyyteen. Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta pyöräilyn suosion kasvu olisi toivottavaa, kunhan pyöräkaaharit saadaan kuriin.
karri.kannala@media.fi
Päätoimittaja, paikallisjohtaja