Pääkirjoitus Venäjä pilasi hoitajalakon ajoituksen – sympatia hoitajia kohtaan sulaa

Hoitajien palkkavaateille on yleensä riittänyt hyvin ymmärrystä. Työ on arvokasta, rankkaa ja tarkkuutta vaativaa. Korona-aikana työtaakka on monen kohdalla ollut liiankin kova – ja on jatkossakin, kun koronan entisestään pidentämiä hoitojonoja yritetään alkaa lyhentää.

Samaan aikaan päälle on jo kaadettu pahasti kompuroinut Apotti-uudistus ja sote-uudistus on tuloillaan, vaikka ongelmakohtia pulpahtelee esiin viikottain.

Tätä kirjoitettaessa kymmenettuhannet hoitajat ovat lakossa. Ilman Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa ja sen aiheuttamia seurannaisvaikutuksia, olisi ajankohta lakolle voinut olla jokseenkin kohtuullinen, jos hyvää ajankohtaa lakolle voi edes olla. Olisi voinut ajatella, että koronarajoitusten poistuttua työtaistelulla olisi voitu alleviivata hoitajien kahden vuoden kovaa venymistä. Sympatiakerroin olisi noussut, kun työtaistelua olisi pönkitetty mediassakin paljon esillä oleilla esimerkeillä huonosta esimiestyöstä ja johtamisesta.

Nyt näyttää siltä, että hoitajien lakko osuu kuitenkin hoitajan omaan jalkaan, kuten lakoissa yleensäkin on tapana käydä. Hoitajien turvana toki on se, että potilaita ja työtä ei voi siirtää toiseen maahan, toisin kuin esimerkiksi paperikoneen. Päinvastoin, työtä kyllä riittää, kunhan saadaan osaavia tekijöitä – juuri tämän kortin varaan hoitajat nyt lakkonsa laskevatkin.

Pakolaisvyöry Ukrainasta, Venäjän hyökkäyssodan seurannaisvaikutuksena aiheutuvat talous- ja työttömyysongelmat sekä esimerkiksi ravintola-alan työntekijöiden kahden vuoden koronakirous kuitenkin asettavat hoitajalakon uuteen valoon. Moni kansalainen ajattelee, että eikö tässä tilanteessa voisi vain olla tyytyväinen siihen, että on varma työpaikka.

Samaan aikaan valtio ottaa miljarditolkulla lisää velkaa ja kunnat kamppailevat taloutensa kanssa, mikä ilman valtion velkarahalla maksamia koronatukia näyttäisi hyvin synkälle. On selvää, että rahaa ylenpalttisiin palkankorotuksiin ei ole, vaikka hoitajajärjestöt Super ja Tehy niitä kuinka vaativat.

Veikkaan, että palkankorotusten osalta lopputulos jää niin sanotusti normaalille tasolle, mutta jykevän lakon seurauksena hoitajien kokema sympatia sulaa, mikä vaikeuttaa parempien aikojen palkkavaatimuksia tulevina vuosina. Kaupan päälle hoitajat voivat saada lain, jossa heitä voi lakonkin aikana määrätä töihin nykyistä selvästi tiukemmin. Kansalaiset myös tiedostavat, että korona-aikana muukin hoitohenkilökunta, kuin vain hoitajat, on venynyt, ja he eivät silti ole lakossa.

karri.kannala@media.fi

Päätoimittaja, paikallisjohtaja

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut