Pääkirjoitus: Lakkokeväänä pitäisi puhua netto-, eikä bruttopalkoista

Suomessa on meneillään lakkokevät. Paperimiehet, hoitajat ja pian myös muun muassa päiväkotien ja koulujen henkilökuntaa on ollut tai on lakossa.

Lakoissa on useimmiten kyse rahasta, vaikka työelämässä on paljon muitakin veto- tai työntövoimatekijöitä. Kun puhutaan rahasta, pitäisi sen yhteydessä aina puhua myös verotuksesta sekä netto- ja bruttopalkoista. Suomessa on sokaistuttu jälkimmäiseen.

Helsingissä oli vuonna 2020 68 000 ihmistä, jotka eivät maksaneet tuloveroa. Määrä räjähti pari vuotta tuota ennen. ”Nollaveroa” maksavien helsinkiläisten määrä oli yli kahdeksankertaistunut viiden vuoden aikana. Vuonna 2018 Helsingissä asui 68 154 ihmistä, joilla oli tuloja, mutta ei lainkaan tuloveroa tai ennakonpidätyksiä. Vuonna 2014 määrä oli vain 7 068. Tiedot selvisivät tilastoista, jotka Helsingin Uutiset pyysi Verohallinnosta.

Taustalla räjähdysmäiseen kasvuun olivat muun muassa veronkevennykset, kuten Yle-veron poistuminen pienituloisimmilta. Yle-veron alarajaa nostettiin vuosina 2016 ja 2018. Myös veromuotoisiin sairausvakuutusmaksuihin tuli muutoksia.

Tuloveroa täytyy maksaa, jos tulot ovat vajaat 16 000 euroa vuodessa. Verohallinnon tilastojen mukana puolet ihmisistä, jotka eivät maksa tuloveroa ovat nuoria ja eläkeläisiä. Jonkin verran on myös äitiyslomalla olevia. Tilastoissa näkyy, että tuloveroa maksamattomien määrä on noussut myös sellaisina vuosina, kun Yle-veroon ei ole tehty muutoksia.

Luvut vahvistavat siis karun faktan siitä, että yhä nouseva verorasitus kohdistuu entistä pienempään osaan väestöä ja työssäkäyviä. Verotuksen kiristyessä raippa osuu aina vain pienempään ja pienempään joukkoon, jolta lypsetään rahaa hyvinvointivaltion ylläpitoon. Koronan, Ukrainan sodan ja inflaation seurauksena tämä kehitys vain voimistuu.

Marraskuun alun "veroviikolla" oikeudenmukaisuus ja kateus menevät helposti sekaisin. Parhaiten ansaitseva kymmenen prosenttia maksaa Suomen ansiotuloverokertymästä noin 70 prosenttia. Lisäksi yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevien joukko on ollut usein poliitikkojen hampaissa. On vaadittu enemmän solidaarisuutta. Tähän ryhmään kuuluu noin 1,5 prosenttia kaikista veronmaksajista. Tämä noin 65 000 suomalaisen joukko maksaa liki 40 prosenttia kaikista valtion ansiotuloveroista. Onko tämä sitä oikeudenmukaisuutta?

Reilu 20 prosenttia suomalaisista ansaitsee yli 40 000 euroa vuodessa. He maksavat ansiotuloveroista peräti noin 96 prosenttia. Jokainen osannee laskea, paljonko jää maksettavaa noin 80 prosentin enemmistölle...

Uudellamaalla oli 2020 166 364 tulonsaajaa, jotka eivät maksaneet tuloveroa. Koko Suomessa heitä on jo yli 600 000. Nykyhallitus ottaa velkaa ennätysvauhtia – työssäkäyvä ja veroja ahkerasti maksava supistuva joukko ei enää kauaa kykene, eikä halua rahoittaa nykymenoa.

Tulevina vuosina sosiaaliturvan tasoa on pakko leikata ja työn verotusta kevennettävä. Muulla tavoin Suomen suuntaa on mahdotonta riittävästi muuttaa. Yritysten kilpailukykyedellytyksiä unohtamatta.

Lakkokeväänä pitäisi verrata palkkaeroja nettopalkkojen kautta. Jos vertaa kuukaudessa 8000 euroa bruttona tienaavan lääkärin palkkaa 3000 euroa tienaavaan hoitajaan, näyttää ero räikeälle, vaikka tähänkin on perusteet. Nettona ero onkin viiden tuhannen euron sijaan huvennut eri vähennyksistä ja asuinpaikaista riippuen parhaimmillaan tai pahimmillaan vain noin 1600 euroon. Ja tämä on se summa, joka yksilön arjessa ratkaisee.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut