Vastine: | Dieetille ei ole tarvetta

Helsingin Uutisten artikkeli (27.4.) kaipaa oikaisua. Artikkelin antama tieto ei perustu tutkimusnäyttöön eikä kansallisiin suosituksiin. Suomessa neuvolatyö pohjautuu neuvolatyöstä annettuun asetukseen ja THL:n ohjeistuksiin. Lisäksi neuvolatyössä noudatetaan WHO:n/Unicefin vauva- ja perhemyönteisyysohjelman mukaisia hoitokäytäntöjä ja henkilökunnan antama ohjaus perustuu laajaan, kansainväliseen tutkimusnäyttöön.

Normaali, terve vastasyntynyt saavuttaa syntymäpainonsa kahden viikon ikään mennessä, ei kuukauden, kuten artikkelissa viitattiin. Imeväisikäisen painonkehityksessä on paljon normaalivaihtelua ja toiset pikkuvauvat saavat erityisesti ensikuukausina painoa nopeasti.

Imetetty vauva ei voi olla lihava. Imetetyn vauvan painonkehitys alkaa tasaantua yleensä puolen vuoden ikään mennessä. Vauvoilla (sekä imetetyillä että äidinmaidonkorvikkeella ruokituilla) on tiheän imemisen kausia, jolloin he lisäävät maitomäärää ja vaativat tiheämmin maitoa. Tätä taustaa vasten vauvan dieetille laittaminen ei ole millään tavalla perusteltua, vaan on imetyksen perusperiaatteita vastaan ja vaarantaa vauvan kasvuun ja kehitykseen tarvitseman riittävän maitomäärän. Veden juottaminen alle neljän kuukauden ikäiselle vauvalle ei ole ravitsemuksellisesti tarpeen, vaan vauva saa kaiken tarvitsemansa nesteen äidinmaidosta tai äidinmaidon korvikkeesta. Veden juottaminen voi olla jopa haitallista ennen 4–6 kk ikää ja kiinteiden lisäruokien aloitusta.

Rovamo on oikeassa siinä, että välillä neuvolassa asioi vauvoja, joilla on itkuisuutta ja vatsavaivaa, joka johtuu hyvin runsaan maitomäärän haasteista. Usein tämä on vauvan ensikuukausien ongelma, kun maitomäärä on hormonaalisista tekijöistä johtuen runsas ja alkaa tasaantua kysynnän ja tarjonnan lain mukaiseksi hiljalleen vauvan kuuden viikon iän jälkeen. Tässä kohtaa on tärkeää, että neuvolassa tunnistetaan vauvan kasvunseurannan lisäksi, mistä muu vauvan syömiseen liittyvä oireilu johtuu ja varmistetaan, että perhe saa tilanteeseen tarvitsemaansa tukea. Asianmukaisella imetysohjauksella ja esimerkiksi Rovamonkin artikkelissa viittaamalla suihkutissihoidolla voidaan usein saavuttaa paljon helpotusta tilanteeseen.

Nostamme myös esiin sen, että vauvalle imetys on muutakin kuin ravitsemusta. Imetys on vauvalle rakkautta, lohtua, läheisyyttä, turvaa, syliä ja varhaista vuorovaikutusta. Moni äiti voi kokea raskaana ja syyllistävänä sen, että äidille osoitetaan vauvan vatsavaivaisuuden johtuvan hänen maidostaan.

Tässä kohtaa annettu ohjaus tuleekin olla erityisen sensitiivistä ja perheen tarpeista lähtevää.

Vauvan vatsavaivoihin ja itkuisuuteen löytyy apua ja neuvolassa voidaan yhdessä perheen kanssa etsiä sopivia, näyttöön perustuvia keinoja helpottaa tilannetta. Imetysohjauksen saaminen tuleekin olla perheille turvattua palvelua koko maassa.

Suomen Vauvamyönteisyyskouluttajat ry

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut