Suuret kaupungit ovat asettaneet kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Kaikilla on tavoitteena hiilijalanjäljen pienentäminen ja hiilineutraalius suunnilleen 2030. Hyvä niin, sillä kestävän kasvun ratkaisuja pitää tehdä ja oppia erityisesti kasvukaupungeissa.
Hiilijalanjäljen pienentäminen Suomessa on tärkeää, mutta suomalaisen hiilikädenjäljen kasvattaminen globaalisti saattaa olla vielä tärkeämpää. Hiilineutraaleissa ratkaisuissa, ja itse asiassa koko kestävän kehityksen agendalla, tiedolla ja osaamisella on keskeinen merkitys. Vaikuttavia ratkaisuja löydetään vain julkisen ja yksityisen sektorin sekä kaupunkien, yliopistojen ja yritysten yhteistyössä. Suomessa tämä osataan.
Tulosta on jo tullut. EU:n tutkimuksessa 2016 Espoo todettiin Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi, Lahti on valittu Euroopan ympäristöpääkaupungiksi, Helsinki, Espoo, Turku ja Lahti nostettu 100 parhaan ilmastokaupungin joukkoon, ja viimeiseksi Espoo, Helsinki, Lahti, Lappeenranta, Tampere ja Turku valittiin mukaan sadan eurooppalaisen kaupungin joukkoon, jotka osallistuvat EU:n niin sanottuun kaupunkimissioon. Mission tavoitteena on saavuttaa älykkäillä ratkaisuilla ilmastoneutraalius vuonna 2030. Ukrainan kriisi lisää Mission ja energiaratkaisujen merkitystä.
Minusta nyt olisi Suomen ja sen suurten kaupunkien mahdollisuus yhdessä yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa edistää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja vientiä älykkäillä, kestävillä ja päästöttömillä kaupunkikehitys- ja energiaratkaisuilla. Seuraavassa hallitusohjelmassa on varmistettava, että kasvukaupungeilla on resurssit investoida kestävään kasvuun ja älykkäisiin kaupunkiratkaisuihin, jotka sekä pienentävät Suomen hiilijalanjälkeä että kasvattavat suomalaisten osaajien, yritysten ja yliopistojen globaalia hiilikädenjälkeä.
Kirjoittaja on Espoon kaupunginjohtaja