Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päätoimittajalta Ruoka ei suomalaisilta lopu, jos vain omat rahat riittävät

Suomen huoltovarmuus on hyvä, eikä maailmanlaajuinen ruokakriisi tule meillä näkymään laajemmin kauppojen tyhjinä hyllyinä. Näin asian näkee HOK-Elannon toimitusjohtaja Veli-Matti Liimatainen. (HU 8.6.)

"Jonkin yksittäisen tuotteen tai raaka-aineen kohdalla voi tulla ongelmia. Tällainen voi olla esimerkiksi jotkin kasviöljyt, joiden raaka-aineita on tullut paljon Ukrainasta ja Venäjältä. Niihin sitten kehitellään korvaavaa reseptiikkaa", totesi Liimatainen.

Media on viime viikot pitänyt aktiivisesti yllä keskustelua ruoan nopeasti nousevasta hinnasta ja maailmaa uhkaavasta akuutista ruokakriisistä.

Sekä Venäjä, että Ukraina ovat erittäin tärkeitä tuottajamaita maailmanmarkkinoilla. Ukrainasta ei sodan eri seurausten vuoksi saada normaalisti vietyä vehnää, kauraa tai maissia. Vehnää on aiemmin viety etenkin Aasian ja Afrikan maihin.

Eurooppalaisten vehnäfutuurien suhteellinen kehitys vuosina 2017–2022 on ollut melko tasaista. Kunnes Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti hintoja parissa viikossa yli 60 prosenttia.

Lienee selvää, että osassa maailmaa ruokakriisi kärjistyy nykyihmisen mittapuulla äärimmilleen ja aiheuttaa laajasti nälänhätää. Se taas voi johtaa isoon pakolaisaaltoon, jolla on seurauksia myös maissa, joissa ei varsinaista ruokakriisiä kuitenkaan ole.

Siksi on vähintään yhtä olennaista kertoa, että Suomesta ruoka ei lopu eikä ruokakriisiä tänne siinä muodossa tule. 80 prosenttia Suomessa kulutetusta ruoasta on kotimaassa valmistettua.

Selvää toki on, että Suomessakin ruoan hinta nousee. Jos nousu on keskimäärin kymmenen prosenttia, niin tavallisen kotitalouden arjessa se tuntuu kovasti. Ja kun päälle ynnätään polttoaineen, sähkön, veden ja asuntolainan hinnannousut, on isku arkeen raju, vaikka jonkun niistä pystyisikin välttämään.

Hinnoistakin puhuttaessa on kuitenkin hyvä tiedostaa, että ruoan hinta oli jo viime vuonna, ennen Ukrainan sotaa, lähtenyt nousuun niin globaalisti kuin Suomessa. Sekin on hyvä sanoa, että kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio on kokonaisuutena ollut tänä vuonna jyrkemmässä nousussa kuin elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hintojen muutos vuoden alusta.

Eikä sovi unohtaa sitäkään faktaa, että ruokakaupassa on isot volyymit ja prosentuaalisesti pienet katteet. Siksi ruoan hintaan vaikuttavia toimia kaivataan tuottajia lukuun ottamatta jokaiselta ketjun lenkiltä, eikä vähiten maan hallitukselta esimerkiksi verotuksen keinoin.