Päätoimittajalta Kulisseissa etenevä kiinteistöverouudistus läpivalaistava – uhkaa taas varsinkin pk-seudun kilpailukykyä ja kustannustasoa

Kiinteistöverotuksen pitäisi uudistua perusteellisesti, mutta tärkeät vaikutusarviot puuttuvat. Helsingin Uutisten sisarlehti Länsiväylä (LV 15.6.) kokosi suuntaa antavia tietoja siitä, miten uudistus vaikuttaisi Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Näyttää pahasti siltä, että kulisseissa etenevä kiinteistöverouudistus kohtelisi kaltoin useita pääkaupunkiseudun asukkaita ja alueita.

Espoon Westend, Otsolahti ja Matinkylä ovat alueita, joilla kiinteistöverotus uhkaa kiristyä, mikäli hallituksen esitys kiinteistöverouudistuksesta astuu voimaan suunnitellusti 2024.

Helsingissä nousu uhkaa muun muassa Östersundomissa, Eirassa ja Ullanlinnassa. Vantaalla kiristys iskisi muun muassa Kuusikossa, Ylästössä sekä Ruskeasannan ja Ilolan alueilla.

Arviot perustuvat Länsiväylän keräämiin tietoihin. Niiden pohjana on valtiovarainministeriön (VM) listaus postinumeroalueista, jolla maapohjan verotusarvo on nousemassa eniten verouudistuksen myötä. Arviot ovat tässä vaiheessa vain suuntaa antavia, koska VM ei ole tuottanut materiaalia, josta kävisi ilmi, miten kiinteistöverouudistus kohtelee eri asuinalueita saati yksittäisiä kiinteistöjä. Arvioista puuttuvat myös tiedot tonteilla olevien rakennusten arvonmuutoksista, joita ollaan päivittämässä myöhemmin osana uudistusta. Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen VM:stä sanoo, että rakennusten arvonmuutos ei tule olemaan uudistuksessa kuitenkaan niin suuressa roolissa kuin maapohjien arvojen päivitys.

Länsiväylän koostamat arviot perustuvat siihen, että Espoossa ja Vantaalla maapohjan arvo on kallistumassa verouudistuksen myötä keskimäärin 2,3-kertaiseksi nykyiseen nähden. Helsingissä nousu on keskimäärin 1,9-kertainen.

Niillä postinumeroalueilla, joilla maapohjan verotusarvo on nousemassa kunkin kaupungin keskiarvoa enemmän, uhkaa myös kiinteistöveroasteen kiristyminen. Toisaalta ne alueet, joilla nousu jää selvästi keskiarvon alle, voivat kokea verohuojennuksen.

Espoossa keskiarvon alle jäävät muun muassa Siikajärvi (1,2), Nihtisilta (1,3), Kilo sekä Lakisto (1,4) ja Finnoo–Eestinmalmi (1,5).

Helsingissä keskimääräistä vähemmän maapohjan verotusarvo on kallistumassa Tammisalossa (1,3), Etu-Töölössä (1,4), Konalassa (1,6) ja Kaartinkaupunki (1,7).

Vantaalla keskiarvon alle jäävät muun muassa Kaivoksela (1,6), Pähkinärinne (1,8) sekä Vantaanlaakso ja Askisto (1,9).

Pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola Veronmaksajain keskusliitosta muistuttaa, että kyse on vasta karkeasta arviosta, jonka pohjalta ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä muutoksista tonttityypeittäin koko alueella.

Länsiväylä julkaisi karkeita arviota, koska tällainen vertailu tuo konkreettisesti ilmi kiinteistöverouudistuksen todennäköisiä vaikutuksia verovelvollisiin. Uudistuksessa on kyse historiallisen suuresta muutoksesta suomalaisten verotuksessa, mutta julkinen keskustelu siitä on ollut toistaiseksi varsin vähäistä.

Kiinteistöverouudistusta on valmisteltu kymmenen vuotta. Sille on tarve, koska nykyinen verojärjestelmä on monimutkainen ja sovelletut rakennusten ja maapohjien arvot ovat jääneet pahasti jälkeen todellisesta hintakehityksestä.

Jatkossa rakennusten arvostaminen perustuisi Tilastokeskuksen tilastoimiin keskimääräisiin alueellisiin uudisrakentamiskustannuksiin. Maapohjan verotusarvon puolestaan perustuisi Maanmittauslaitoksen eri lähteistä kokoamaan hinta-aluekarttaan, jota päivitettäisiin vuosittain.

Uudistus sisältyy Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmaan, ja se sai kovaa kritiikkiä toukokuussa päättyneellä lausuntokierroksella etenkin yrityselämän sekä verovelvollisten edunvalvojilta.

Toimitusjohtaja Teemu Lehtinen vaatii Veronmaksajain keskusliiton tiedotteessa, että koko uudistus pitää lykätä tulevalle hallitukselle. Syynä arvosteluun on epätietoisuus siitä, miten uudistus konkreettisesti kohtelisi verovelvollisia. Kyse on miljardiluokan rahoista, sillä kunnat keräävät kiinteistöverosta tänä vuonna ensi kertaa yli 2 miljardia euroa. Veropotti on kasvanut joka vuosi vuodesta 1997 lähtien.

Hallituksen mukaan verouudistus ei kiristäisi kiinteistöverotusta kokonaisuutena. Vaikka maapohjan ja rakennusten arvot nousisivat etenkin pk-seudulla, kunnat voisivat kompensoida muutosta pienentämällä veroprosentteja. Tästä ei ole takeita.

Sote-uudistuksen myötä kuntien verotulot pienevät ja kiinteistöverotulojen osuus verotuloista kasvaa. Pahin skenaario on se, että kiinteistöverosta tulee uusi veronkorotusautomaatti, kommentoi Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki tiedotteessa.

Isot kaikkia koskettavat aiheet, korona ja Venäjän hyökkäyssota, sekä somen turhanpäiväiset mutta ison medianäkyvyyden saamat kohut hautaavat alleen kansalaisten kannalta aivan olennaisia asioita, kuten kulisseissa etenevä kiinteistöverouudistus osoittaa. Poliitikot ja puolueet käyttävät tätä savuverhoa herkästi hyväkseen – suomalaisen median (journalistien) ja kansalaisten on syytä terästäytyä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut