Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päätoimittajalta Koska Helsinki aidosti herää muuttotappioonsa ja Vantaa mahdollisuuksiinsa?

"Pääkaupunkiseudun väestönkehitys koronan jälkeen on mielenkiintoista seurattavaa. Nyt olisi perusteellisen tutkimisen paikka, eli mitä tekijöitä takana ja miten kehitykseen voisi vaikuttaa?"

Näin twiittasi viime viikolla HOK-Elannon toimitusjohtaja Veli-Matti Liimatainen viitaten Talouselämän juttuun, joka oli otsikoitu seuraavasti: Nurmijärvi-ilmiökin jää kakkoseksi – Asiantuntija: Pako pääkaupunkiseudulta oli ”historiallisen yleistä” pandemia-aikana. Liimatainen ja HOK-Elanto ovat nostaneet varsinkin Helsingin elin- ja vetovoimaa esiin aiemminkin, eivätkä vähiten ydinkeskustan osalta.

Nyt kyse ei kuitenkaan enää ole vain Helsingin ydinkeskustasta, vaan koko Helsingistä, eivätkä Vantaa ja Espookaan voi ummistaa silmiään.

Helsingistä on muutettu muualle ahkerasti viime aikoina. Kotimaisia kieliä puhuvien helsinkiläisten määrä laski vuonna 2021 yli 3300:lla. Helsingin muuttotappio muualle Suomeen viime vuonna oli 4 210 henkilöä. Helsinki oli vuonna 2021 koko maan muuttotappiollisin kaupunki ja Helsingistä muuttaa pois 25–44-vuotiaita kotimaan kieliä puhuvia työssäkäyviä sekä lapsiperheitä. Tilalle Helsinkiin muuttaa pääasiassa vieraskielistä väestöä ulkomailta.

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä on huolissaan Helsingin kaupungin pito- ja vetovoimasta. "Helsinki on ollut vuosikausia muuttovetovoimatutkimuksen ykköstilalla, mutta parissa vuodessa Helsinki on romahtanut muuttovetovoimassa koko maan hätäpäähän ja alustavien tietojen mukaan tammi-huhtikuussa 2022 tilanne näyttää pahenevan. Siksi vaadimme, että kaupunki selvittää jatkossa syyt pois muutolle ja päivittää asuntotuotannon sekä maakäytön vastaamaan todellisia tarpeita. Todelliset syyt saadaan selville kysymällä poismuuttajilta itseltään, ei arvailemalla", valtuustoryhmän puheenjohtaja Mari Rantanen korosti tiedotteessa. Perussuomalaisten valtuustoryhmä jätti muuttoliikkeen syiden selvittämistä koskevan ryhmäaloitteen kaupunginvaltuuston viime keskiviikon kokouksessa.

Olisi toivottavaa, että perussuomalaisten aloitetta ei sivuutettaisi vain puolueeseen leimautuvana maahanmuuttajapuheena – ilmiötä olisi todella syytä alkaa käsitellä, jos Helsinki haluaa jatkossa pitää kiinni verotuloistaan, työikäisestä väestöstä ja aidosti ehkäistä segrekaatiota.

Liimataisen ohella useat muut elinkeinoelämän vaikuttajat ja muun muassa Helsingin seudun kauppakamari ovat nostaneet asiaa tuoreeltaan esiin.

Itse kirjoitin samasta aiheesta muun muassa 5.10.2019, 22.1.2020 ja 15.8.2020. Siinä missä Helsingin pitäisi herätä ongelmaan, tulisi Vantaan ja Espoon terästäytyä mahdollisuuksiensa tarjoajina, tai muutoin pääpotin korjaavat kehyskunnat. Esimerkiksi Vantaalla olisi mahdollisuus kaavoittaa merkittävästi lisää laadukkaita omakotitaloalueita ja nousta pääkaupunkiseudun johtavaksi omakotitaloasumisen keskukseksi. Sillä olisi kaupungille paljon positiivisia lieveilmiöitä.