Antti Pihlakoski | Loppuvatko arvokisat Helsingistä?

Suomeen ja erityisesti Helsinkiin haetaan yhä vähemmän eri urheilumuotojen arvokilpailuja. Olen kehityksestä huolissani. Kotikisoilla on positiivisia vaikutuksia, joita ulkomailla järjestettävät lajin arvokilpailut eivät Suomeen tuo.

Suomessa käytäntö on, että urheilun lajiliitto hakee ja kilpailee tapahtuman saamisesta Suomeen, organisoi ne ja kantaa järjestelyistä kaiken vastuun. Mitä suuremmasta ja kansainvälisemmästä kilpailusta on kysymys, sitä suuremmiksi niiden kustannukset ja samalla riski lajiliitolle ovat kasvaneet.

Aiemmin Yle piti Suomessa järjestettävien kisojen tv-tuotantoa osana julkisen palvelun tehtäväänsä ja se ei rasittanut kisajärjestäjän taloutta. Enää asia ei ole niin, vaan tv-tuotanto on osa kisajärjestäjän kulubudjettia.

Turvajärjestelyjen vaatimustaso on myös kasvanut ja kustannukset siirtyneet kisajärjestäjälle.

Kilpailu MM-kisaisännyyksistä on lisääntynyt. Yhä useampi kaupunki ymmärtää arvokisojen merkityksen. Se lisää kustannuksia – kansainvälinen lajiliitto tiukentaa järjestelyehtoja tukeakseen lisää jäsenliittojaan, niiden urheilijoita ja kehittääkseen toimintaansa.

Vuoden 2005 Helsingissä pidettyjen yleisurheilun MM-kisojen vaikutukset tutkittiin perusteellisesti. Kisat toivat taloutemme rattaisiin noin 100 miljoonaa lisäeuroa. Hyötyjiä olivat monet tahot joiden tuotteita ja palveluja kisajärjestäjät ja kisavieraat tarvitsivat. Työllisyysvaikutus oli 1500 työvuotta. Arvonlisä-, yhteisö- ja tuloveroja kisat kartuttivat 30 miljoonaa euroa.

Kisat edistivät tietoisuutta Suomesta. Ne televisioitiin 187 maahan. Naisten MM-maraton oli Japanin kolmanneksi katsotuin ohjelma 2005 - seuraavana vuonna tehtiin japanilaisten turistien määräennätys Helsingissä. Monet järjestäjäkaupungit näkevätkin mediahuomion arvokisojen suurimmaksi hyödyksi.

Kotikisojen merkitys faneille, toimitsijoille, urheilijoille ja lasten innostamiseen on erityisen suuri.

Jos halutaan, että Helsingissä järjestetään enemmän arvokisoja, tulee talousvastuita ajatella uudelleen. Kansainvälinen tapa on, että talousvastuu on tapahtumakaupungilla ja operatiivisena toimijana oleva urheiluväki saa tekemästään työstä korvauksen. Tampere on tätä tapaa jo käyttänyt. Voisiko se olla myös Helsingin malli?

Kirjoittaja on Kansainvälisen ja Euroopan yleisurheiluliiton hallitusten jäsen.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut