Valtio jatkaa maakuntalentojen tukemista Helsingistä muun muassa Kokkolaan, Kemiin ja Joensuuhun. Verorahoilla maksettu tuki per lentomatka oli viime vuonna enimmillään jopa 1 000 euroa. Alun perin kyse oli koronatuesta, sillä kevään 2020 kriisi lopetti kaupalliset lennot pikkukentille. Tappiollisille maakuntakentille valuu tukea myös sitä kautta, että niitä pyörittää valtion kokonaan omistama Finavia.
Viiden maakuntakentän lentoliikenteen kilpailutus ajanjaksolle 30.10.2022–31.7.2023 on nyt alkanut, kertoo liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Optiokauden ansiosta lentoja on mahdollista jatkaa jopa kevääseen 2024.
HSL:n hallituksen puheenjohtaja Matias Pajula (kok.) kyseenalaistaa kuitenkin tuen keston. "Tuntuu, että koronan varjolla tehdään pitkät sopimukset", Pajula sanoo.
Pajula ja HSL:n hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Sauri (vihr.) nostavat esiin Helsingin Uutisten mielipidekirjoituksessaan, että samaan aikaan kun ostolentojen tuki per yhdensuuntainen matka nousi enimmillään tuhanteen euroon, valtio tuki yhtä vähäpäästöistä HSL-matkaa 31 sentillä. Yhtä lentomatkaa on siis tuettu samalla summalla kuin yli 3000 joukkoliikennematkaa.
Helsinkiläinen kuntapoliitikko Hannu Oskala (vihr.) twiittasi alkuviikosta Traficomin käynnistämän tarjouskilpailun erikoisuudesta. Lentokoneen on Kajaanin sekä Joensuun reiteillä oltava sellainen, että mukaan mahtuvat erikoismatkatavarat kuten sukset ja golf-laukku. Oskala huomautti, että veronmaksajille halvemmaksi tulisi tilata golfbägille oma taksi Joensuuhun.
Helsinkiläinen liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) ei vastannut HU:n kysymyksiin ostopalvelulentojen tarpeellisuudesta tai käyttöasteesta. Sen sijaan hän perusteli heinäkuussa Helsingin Sanomissa, että ”Suomessa on teollisesti ja aluetaloudellisesti keskeisiä paikkoja, jotka ovat erittäin vaikeasti saavutettavissa”. Esimerkiksi Kajaanissa on aloittanut toimintansa supertietokone ja Harakan mukaan ei voida ajatella, että Helsinki-Vantaalle saapuneet kansainväliset vieraat ”köröttelisivät Kajaaniin junalla tai bussilla”.
HSL sai keväällä valtiolta koronatukea, mutta nyt pitää katsoa isoa kuvaa ja pitkää aikaväliä. Jos rahaa riittää maakuntakentille, niin sitä on pakko riittää merkittävästi lisää myös HSL:lle. Muutoin voidaan pääkaupunkiseudulla hylätä haaveet joukkoliikenteen kehittymisestä vuotta 2019 paremmalle tasolle vuosikymmeniksi. Tämän luulisi olevan myös maan hallituksen, jossa istuvat myös joukkoliikenne- ja ilmastoasioita aktiivisesti ajavat vihreät ja vasemmistoliitto, tiedossa.
Joukkoliikenteen tason lasku ja kehityksen taantuminen olisi paitsi pääkaupunkiseudun, mutta myös koko maan kehityksen kannalta erittäin negatiivinen vaihtoehto. HSL:n omat, uudet ja aiempaa selvästi myynnillisemmät toimenpiteet ovat oikeita, mutta ne eivät välttämättä riitä koronakupasta kipuamiseen.