Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pia Pakarinen Helsingissä pitää panostaa myös elinkeinotoimintaan

Joka toinen keskiviikkoilta Helsingin kaupunginvaltuustossa puhutaan pääosin siitä, mihin kaikkeen maksuttomaan kaupungilla pitäisi riittää rahaa. Kun kaupungin budjettia laaditaan, päättäjät miettivät äänestäjiä. Hyvin harvoin puhutaan siitä, mistä jaettava veroraha tulee: siitä, että mahdollisimman moni haluaa ottaa yrittäjäriskin Helsingissä ja työllistää muita ihmisiä.

On hämmästyttävää, miten pienillä resursseilla elinkeinotoimintaa Helsingissä pyöritetään. Elinkeino-osaston budjetti (ilman työllisyydenhoitoa) on kuluvana vuonna hieman yli 9 miljoonaa euroa. Suunnilleen saman verran, itse asiassa hieman enemmän, kaupunginkanslia käyttää viestintään.

Helsinki on tietenkin yrityksille mielenkiintoinen sijoittautumiskohde jo siksi, että se on pääkaupunki. Helsingin seutu on maailman 20 parhaan kaupunkiseudun joukossa nousevien startup-ekosysteemien listalla. Työvoima on koulutettua. Suuri osa palvelualan, erityisesti informaatio- ja viestintäalan, kaupan sekä matkailualan yrityksistä haluaa sijoittautua juuri tänne, missä riittää sekä yritysasiakkaita että kuluttajia.

Pandemia kuritti helsinkiläisiä yrityksiä erityisen kovalla kädellä: matkailu loppui ja kulttuuri- ja ravintola-alan palvelujen tarjoamista rajoitettiin rankasti. Matkailun hidas palautuminen ja etätyön lisääntyminen näkyvät viivan alla varsinkin ydinkeskustan ravintoloissa ja putiikeissa.

Yritystoimintaa tuetaan elinkeino-osaston budjetin lisäksi kaupungin innovaatiorahastosta, jonka vapaa pääoma on noin 48 miljoonaa euroa. Rahastosta on jaettu viime vuosina 2,5–3,5 miljoonaa euroa, ja koronakriisin aikana on varauduttu enintään 6 miljoonan euron vuotuiseen käyttöön. Innovaatiorahasto on esimerkiksi yrittäjyyden tukemisen osalta (noin 1 000 uutta yritystä Helsinkiin vuosittain) ja aivan erityisesti uusien innovaatioiden luomiseksi tärkeimpiä rahoituslähteitä. Kansainvälisten sijoittajien ja pääomien houkutteluun pitää panostaa, sillä se ei tapahdu itsestään.

Kun kaupunki kasvaa, palveluja tuottavien toimialojen budjetteja lisätään samaa tahtia. Elinkeinotoiminta on osa keskushallintoa, josta pyritään pikemminkin nipistämään pari prosenttia vuosittain. Alkavan syksyn budjettineuvotteluissa Helsingissä pitää pohtia tulevaisuuden verotulojen varmistamiseksi myös panostuksia elinkeinotoimintaan.

Kirjoittaja on Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja ja kaupunginvaltuutettu (kok.)