Oppisopimuskoulutuksen määrän lisääminen on ollut monen hallituksen tavoitteena. Silti tulokset ovat tilastojen valossa varsin laihoja. Pättäjät eivät ole kyenneet puuttumaan juurisyyhyn, joka estää oppisopimuskoulutuksen määrällisen kasvun – monissa tilanteissa oppisopimuskouluttaminen ei ole yrityksille taloudellisesti kannattavaa.
Moni yritys kokee, että oppisopimuskoulutettavan tuottavuus on liian heikko suhteessa yritykseltä vaadittavaan taloudelliseen panostukseen. Tämä koskee valitettavasti erityisesti nuoria, joilla ei ole ammatillista peruskoulutusta eikä aiempaa työkokemusta. Tuottavuuteen ja kustannuksiin liittyvän epäsuhdan oikaiseminen tekisi oppisopimuskoulutuksesta houkuttelevampaa ja todennäköisesti kasvattaisi tarjolla olevien oppisopimuskoulutuspaikkojen määrää.
Tilastojen valossa valtaosa oppisopimuskoulutuksen volyymista on aikuisten ammatillisen peruskoulutuksen omaavien jo työelämässä olevien kouluttamista. Nuoret ovat vahvasti aliedustettuja oppisopimuskoulutuksessa, vaikka oppisopimuskoulutus voisi olla monelle nuorelle loistava tapa hankkia osaamista. Oppisopimuskoulutuksessa on ollut kasvua ainoastaan lyhyissä oppisopimuksissa.
Oppisopimuskoulutuspaikkojen määrä muodostuu käytännössä yritysten työvoimatarpeen kautta. Kun ilmenee tarve uudelle osaajalle, voi yritys rekrytoida tarvitsemansa osaajan avoimilta työmarkkinoilta tai ottaa henkilön oppisopimuskoulutukseen.
Oppisopimuskoulutus on hyvin pitkälle räätälöitävissä yritysten tarpeita vastaavaksi ja siksi se on yritysten näkökulmasta hyvä koulutusmuoto ja rekrytointitapa.
Yksinkertainen ratkaisu lisätä oppisopimuskoulutusta on ottaa käyttöön uusi yrityksille suunnattu oppisopimustuki. Yritys saisi tuen suoraan, jos oppisopimuskoulutukseen otetaan alle 30-vuotias vailla ammatillista peruskoulutusta oleva henkilö. Tuki pienenisi porrastetusti opiskelijan osaamisen karttuessa. Oppisopimustuki tekisi koulutettavan ottamisesta huomattavasti nykyistä kannattavampaa ja houkuttelevampaa.
Mikko Valtonen,
johtava asiantuntija,
Keskuskauppakamari