Varhaiskasvatuksen henkilöstöpula jatkuu Helsingissä ja osa suomen- ja ruotsinkielisistä päiväkodeista kärsii tällä hetkellä vaikeasta henkilöstö- ja sijaispulasta.
Akuutin henkilöstövajeen hoitamiseksi ja lakisääteisen varhaiskasvatuksen turvaamiseksi Helsingissä suljettiin leikkipuistoja ja siirrettiin näiden leikkipuistojen henkilökuntaa päiväkoteihin ajalla 19.9.–21.10.2022. Suljettavissa leikkipuistoissa ohjattu avoimen varhaiskasvatuksen toiminta, joka ei ole lakisääteistä, kuten kerho-, vauva- ja pikkulapsiperhe- ja avoin iltapäivätoiminta, on kaupungin tiedotteen mukaan katkolla.
Helsinki ei ole ongelman kanssa yksin.
Kaupunki on tehnyt viime vuosina lukuisia toimenpiteitä henkilöstön saatavuuden parantamiseksi: varahenkilöitä ja nopean toiminnan apua on lisätty, palkkausta on korotettu ja palkitsemisia tehostettu, urapolkuja on kehitetty systemaattisesti, pätevöitymistä ja täydennyskoulutustarjontaa on lisätty, uusien työntekijöiden perehdytystä on kehitetty, opiskelija- ja oppilaitosyhteistyötä on lisätty sekä vahvistettu myös pedagogiikkaa, viestintää ja rekrytointimarkkinointia. Toimenpiteistä huolimatta kaupungissa on alueita ja yksikköjä, joihin ei ole saatu rekrytoitua riittävästi henkilökuntaa lakisääteisen mitoituksen mukaisesti. "Olemme tehneet paljon toimenpiteitä ja tuoneet asiaa laajasti esille, mutta on sanottava, että kaupunki ei täysin yksin pysty ratkaisemaan henkilöstöpulaa", totesi kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Satu Järvenkallas.
Helsinki ei ole ongelman kanssa yksin, vaikka pahin tilanne onkin pääkaupungissa. Myös Vantaa ja Espoo kärsivät akuutista ja vakavasta varhaiskasvatuksen henkilöstöpulasta. Vantaalaiset vanhemmat ovat tänä vuonna saaneet useita kertoja sähköpostiviestin, jossa on kerrottu, että henkilöstöpulan vuoksi päiväkoti joudutaan samana päivänä sulkemaan normaalia aiemmin. Se voi olla työssäkäyville vanhemmille työn luonteesta riippuen tekemätön paikka. Kaikki eivät edes työpäivänsä aikana voi sähköpostiaan lukea.
Esimerkit osoittavat, että pääkaupunkiseudun varhaiskasvatus on kriisissä, eikä se ole tullut yllättäen. Ei ennen ollut tavanomaista, että edellä kuvatun kaltaisia viestejä joudutaan vanhemmille lähettämään useita kertoja vuodessa. Nyt on – ja se on huolestuttavaa. Kuten viikottainen tai joissain päiväkodeissa jopa päivittäinen tuntemattomien sijaisten vaihtuminen toiseen.
Suomalainen varhaiskasvatus, koulutus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat pitkään olleet mallina muille. Ne ovat myös suomalaisen yhteiskunnan tukipilareita, joiden varaan arkea on voitu rakentaa. Niiden rapautumista ei enää voi sivuuttaa, pääkaupunkisedulla se alkaa vaikuttaa jo tavallisten ihmisten arkeen.
Rahan lisäksi kyse on myös muusta. Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi segregaatiosta ja sen seurannaisvaikutuksista, joiden vaikutusta ei pidä vähätellä.