Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Uutisten viikon lukupaketissa asiaa somesta ja tulevaisuuden toimittajasta

Nasima Razmyar Lapset ovat tärkeintä – ja siksi koulunkin on oltava

Koulumaailmassa tapahtuu paljon. Viime päivien merkittävin uutinen oli suomalaislasten laskusuunnassa oleva PISA-menestys, eli kolmen vuoden välein arvioitava 15-vuotiaiden osaaminen matematiikassa, luonnontieteissä, lukutaidossa ja ongelmanratkaisussa. Lisäksi keskustelu inkluusiosta, eli kaikille yhteisestä ja yhdenvertaisesta koulusta, on aktiivisesti käynnissä. Oman työni tärkeimpiä prioriteetteja on koulujen välisen eriarvoistumiskehityksen torjuminen. Jokaisen koulun pitää olla hyvä koulu.

OECD on juuri arvioinut varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelman tavoitteita ja toimia Suomen koulutushaasteiden osalta. Tätä ohjelmatyötä on Marinin hallitus tehnyt Oikeus oppia -työskentelyn kautta. Tässä on ratkaisevan tärkeää onnistua, jotta saamme PISA-tulokset takaisin maailman huipulle – jotta jokaisella lapsella olisi laadukas, yhdenvertainen koulupolku.

Raportissa suositellaan kasvatuksen ja koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista huomioimaan paremmin tasa-arvoa edistävä vaikutus. Erityisesti avustusjärjestelmän roolia tulee vahvistaa, sujuvoittaa sekä ennakoitavuutta lisätä. Tästä on Helsingin näkökulmasta helppo olla samaa mieltä.

Pelkkä rahoituksen uudistaminen ei vielä riitä. Kokonaisvaltainen perusopetuslain päivittäminen on tarpeen. Koulujen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi 25 vuoden aikana. Oppilaiden ja perheiden moninaistuneet tarpeet, digitalisaatio, sekä alueiden välinen segregaatio ovat lisääntyneet. Perusopetuslain useat erilliset lisäykset ovat sirpaloittaneet lainsäädäntöä, eikä se enää kaikilta osin vastaa nykyisiin tarpeisiin. Muun muassa oppivelvollisuuden laajentuminen, kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu, ja oppijoiden moninaistuminen ovat lisänneet tarvetta tarkastella esimerkiksi perusopetuksen yksilöllisempää kestoa, nivelvaiheiden joustavuutta sekä oppimisen tukea.

Lainsäädännön tulee mahdollistaa oppijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen, nykyistä yksilöllisemmät opinpolut ja tarvittava ohjaus läpi peruskoulun ja siirtymissä. Huolehtimalla rahoituksen riittävyydestä varmistetaan perusopetuspalveluiden laadukas toteuttaminen myös tulevaisuudessa. Vain siten me takaamme kaikille lapsillemme hyvän koulun.

Kirjoittaja on kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari (sd.).