Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päätoimittajalta Segregaatio ja sen myötä koulushoppailu vain kiihtyy Helsingissä

Helsingin eriytymiskehitys näkyy selvästi, kun tarkastellaan vieraskielisten oppilaiden jakautumista kouluittain. (HU 28.9.) Vieraskielisten oppilaiden osuuksissa viisi suurinta koulua ovat Itä-Helsingissä.

Helsingissä on kouluja, joissa selvästi yli puolet oppilaista on vieraskielisiä, eli puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Keinutien ala-asteella Kontulassa vieraskielisiä on 59 prosenttia oppilaista, Vesalan peruskoulussa 58 % Merilahden peruskoulussa Vuosaaressa prosenttiluku on 55 ja Itäkeskuksen peruskoulussa 54. Luvut ovat peräisin Opetushallituksen tietokannasta.

Itäisen Helsingin ulkopuolelta eniten vieraskielisiä on Maatullin peruskoulussa Tapulikaupungissa 46 %, Jakomäessä Kankarepuiston peruskoulussa 45 %, ja Pihkapuiston ala-asteella Malminkartanossa 42 %.

Koulu- ja päiväkotishoppailu tulee vain kiihtymään.

Alueiden voimistunut segregaatio eli eriytyminen näkyy lukujen perusteella selvästi: Helsingissä on myös kouluja, joissa vieraskielisten osuus on alle 5 prosenttia, kuten vaikkapa Pakilan yläaste ja Lauttasaaren ala-aste.

Vaikka vieraskielisyys ei itsessään merkitse huono-osaisuutta, näkyy Helsingissäkin ilmiö, jossa matalimmat tulot, heikoin koulutustaso, alin työllisyys ja korkea vieraskielisten osuus kasautuvat samoille alueille, kun taas hyvät tulot, korkea koulutustaso ja korkea työllisyys leimaavat oppilasalueita toisessa ääripäässä.

Puutteelliseksi jäävä kielitaito vaikuttaa koko myöhempään opintopolkuun ja lisää huono-osaisuuden ylisukupolvisen kertautumisen riskiä.

Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) pitää tilannetta Helsinginkin osalta hälyttävänä ja on huolissaan siitä, millaisia ongelmia kaupungissa nähdään 10–15 vuoden päästä. "Se ikkuna, että voidaan tähän kehitykseen puuttua, alkaa sulkeutua", alleviivaa Razmyar.

Hänen mielestään kaikkia keinoja koulujen eriytymisen hillitsemiseksi pitäisi miettiä – myös oppilaaksiottoalueiden rajojen muuttamista. Kun oppilaaksiottoalueiden rajojen muuttamista edellisen kerran mietittiin 2019, vanhemmat nousivat takajaloilleen. Vedottiin muun muassa koulumatkan turvallisuuteen.

Valitettavasti Helsingistä ei edelleenkään löydy riittävästi poliittista tahtoa, saati rohkeutta puuttua asiaan sen vaatimalla tavalla. Tilanne kehittyy huonompaan suuntaan vuosi vuodelta, eikä riittävän isoja konkreettisia muutoksia tehdä. Tällä menolla koulu- ja päiväkotishoppailu, myös muuttojen muodossa kuntarajojen yli, tulee vain kiihtymään.