Nykyään vietetään useita erilaisia teemapäiviä, joista mielestäni yksi merkittävä sellainen on 19. marraskuuta vietettävä kansainvälinen naisyrittäjien päivä. Maailman yrityksistä 34 prosenttia on naisten omistuksessa. Suomessa ollaan hyvinkin samoissa lukemissa (33 prosenttia). Syitä epätasaiseen jakaumaan sukupuolten välillä löytyy niin miesvaltaisesta yrittäjäkulttuurista, verkostoista kuin haasteista saada rahoitusta. Naisyrittäjien määrän kasvattaminen ei olisi ainoastaan taloudellisesti kannattavaa vaan välttämätöntä, jotta saisimme kaiken potentiaalin paremmin käyttöön talouskasvun lisäämiseksi. Palvelukokemuksen ja tuotekehittelyn kannalta on myös syytä uskoa, että naisten yrittäjyydellä olisi paljon annettavaa.
Lisäksi naisten yritykset ovat menestyksekkäitä. Esimerkiksi Elinkeinoelämän Keskusliiton mukaan yli 28 prosenttia naisten yrityksistä on yltänyt yli 10 prosentin kasvuun liikevaihdossaan. Edelleen Unconventional Ventures 2020 selvityksen mukaan sijoittaminen naisten johtamiin yrityksiin todellakin kannattaisi. Selvityksen mukaan naisten johtamat yritykset tuottavat 45 prosenttia paremmin kuin miesten perustamat suhteessa saatuun rahoitukseen. Tästä huolimatta naisyrittäjien haasteena on rahoituksen saaminen, sillä naisten perustamat startupit saivat vain 1,1 prosenttia rahoituksesta Pohjoismaissa vuonna 2021.
Helsingissä naisyrittäjien osuus on selkeästi korkeampi kuin pk-seudulla tai Suomessa keskimäärin. Yrittäjiä oli vuonna 2019 lähes 30 000 ja heistä naisia oli runsas 39 prosenttia. Meillä on kuitenkin edelleen paljon potentiaalia käyttämättä erityisesti maahanmuuttajanaisissa. Tiedämme, että yrittäjyys nopeuttaa integroitumista ja työllistymistä. Useat eurooppalaiset tutkimukset osoittavat myös, että maahanmuuttajataustaisten naisten liiketoiminta stimuloi kasvua. Kynnys yrittäjyyteen voi kuitenkin olla korkea johtuen esim. kielitaidosta tai kulttuuritaustasta. Siitä huolimatta on hienoa, että moni uusi, menestyvä yritys on maahanmuuttajataustaisen naisen perustama.
Vaikka esimerkiksi naisten osuus teknisen alan yliopisto-opiskelijoista on kasvanut ja naisten omistamien yritysten rahoitusosuus kasvaa vähitellen, naisyrittäjyyspäivän viettäminen on merkki siitä, että meillä on edelleen lasikattoja rikottaviksi – Suomessakin. Hyvillä esimerkeillä, koulutuksella, tiedolla ja määrätietoisella toiminnalla saadaan kyllä nämäkin lasikatot ryskymään rikki. Ja parasta feminismiä – jos siitä tässä edes on kyse – on: kehu nainen päivässä.
Marja-Leena Rinkineva
Kirjoittaja on Helsingin elinkeinojohtaja.