Tapaamani vantaalainen yritysjohtaja totesi aiemmin toivoneensa, että töihin tulee tehtävän osaava asiantuntija. Nyt hän kertoi toivovansa, että maanantaina tulisi edes joku töihin. Työvoimapula on todella konkreettisesti iskenyt Suomeen. Vasta 2000-luvun alussa oikeasti käsitettiin, että sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat eläköityvät 2010-2020-luvulla ja että tästä voi tulla ongelma. Mutta mitään erityistä asian eteen ei tehty. Keskusteltiin lähinnä siitä, miten maahanmuuttoa pitäisi rajoittaa.
Toinen selkeä syy työvoimapulaan on osaamistason lasku. Yhteiskuntamme on perinteisesti nojannut siihen, että seuraavat ikäluokat ovat koulutetumpia ja osaavampia kuin edelliset. Tämä on ollut hyvinvointiyhteiskunnan kasvun dynamiikka. Nyt ei enää näin ole, vaan kaikkein koulutetumpia ovat vähintään 40 vuotiaat ja sitä vanhemmat. Tätä nuorempien ikäluokkien koulutus on yleisesti ottaen huonompi. Samaan aikaan Suomesta ovat kadonneet merkittävässä määrin vain peruskoulua edellyttävät, matalan koulutuksen työpaikat. Yhteiskunnan kehityksen dynamiikka ei enää toimi entiseen tapaan.
Korona toki myös kiihdytti työvoimapulaa. Kun Vantaalla työttömyys nousi korona-aikana hetkellisesti 20 prosenttiin, näyttää nyt siltä, etteivät kaikki työntekijät ole enää palanneet entisiin työpaikkoihinsa. Rakennetyöttömyys on nyt ennen näkemätön. Näin paljon avoimia työpaikkoja ja korkeaa työttömyyttä ei Vantaalla, eikä muuallakaan ole samaan aikaan nähty.
Mutta kyllä tilanne on heikentynyt myös omien toimenpiteiden vuoksi. Ylikireät ja mikromanageroivat sääntelyt ja käytänteet aiheuttavat itsessään työttömyyttä. Kun laissa säädetyn mitoitusvaatimuksen täyttämiseen kelpaa vain tietty tutkinto, ovat vaihtoehdot vähissä. Suurella kaupungilla on monipuolinen henkilöstö ja paljon eri alojen osaajia. Mutta jos yhtä, laissa säädettyä tutkintoa omaavaa henkilöä ei tehtävään ole saatavissa, emme voi toisen korkeakoulututkinnon suorittanutta asettaa tehtävään. Ei vaikka henkilö saattaisi osaajana ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan olla aivan ylivertainen juuri tuohon tehtävään.
Esimerkiksi vanhusten vierailu uimahallissa olisi ilman muuta turvallisempaa, jos sen hoitaisivat liikunnan ammattilaiset eivätkä sosiaalialan tutkinnon suorittaneet. Tällainen tilanne jättää myös suuren kaupungin mahdollisuudet hyödyntämättä. Lopputuloksena on tavoitteiden vastainen tilanne. Kun lainvastaisesti ei voida työskennellä, pitää joka viikko pääkaupunkiseudulla sulkea esimerkiksi muutama päiväkoti päiväksi pariksi, kun henkilömitoitus on jäänyt sinä päivänä tiukkojen kelpoisuusehtojen vuoksi vajaaksi. Pääkaupunkiseudulla on myös jouduttu lain sisältämien mitoitus- ja niihin liittyvien kelpoisuusvaatimusten vuoksi sulkemaan satoja vanhusten hoivapaikkoja, samaan aikaan kun ennätysmäärä vanhuksia jonottaa turvalliseen hoitoon.
Mitä siis tehdä. Tässä muutamia ehdotuksia. Luotettavien työnantajien palvelukseen tulevien työntekijöiden työluvat tulee antaa mahdollisimman nopeasti, enintään viikon kuluessa maahanmuuttajan työllistämistä varten. Uudellamaalla on vähemmän aloituspaikkoja korkeakoulutukseen kuin muualla. On väärin, etteivät omat nuoremme pääse koulutukseen samalla tavoin kuin muualla. Lisää oppilaitosten aloituspaikkoja tarvitaan pääkaupunkiseudulla, meillä ne eivät jää täyttämättä. Lisäksi tarvitaan luottamusta valtion ja kuntien välille ja sellaisen lainsäädännön valmistelua, jotka ovat toimeenpantavissa paikallisesti. Tavoite on valtiolla ja kunnilla sama, mutta kuntiin tulisi myös luottaa niille osoitettujen tehtävien hoitamisessa. Kunnissa työskentelevät ovat tehtäviinsä sitoutuneita pitkän linjan ammattilaisia.