Uudenmaan liitossa nousi taas tukka pystyyn, kun sähköpostiin kilahti keskustan puoluetoimiston viesti. Puoluetoimisto tiedusteli maakuntien näkemystä siitä, että Itä- ja Pohjois-Suomeen perustettaisiin kaksi erityistalousaluetta.
"Hyvää esityksessä on tietysti se, että siinä katsotaan että kärsiviä alueita pitäisi jollain lailla auttaa. Noin muuten onhan esitys aika posketon. Huonoa on ennen kaikkea sen epätasa-arvoisuus. Uusimaa on jo lähtökohtaisesti erityistalousalue, sillä täällä tuotetaan kolmasosa maan bruttokansantuotteesta ja meillä on myös kolmasosa koko Suomen työpaikoista", kommentoi Uudenmaan liiton suunnittelupäällikkö Ulla-Mari Karhu.
Asia ei ole tuore, sillä keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko väläytti erityistalousalueita kesäkuussa avatessaan puoluekokouksen. Käytännössä eritystalousalue tarkoittaa verohelpotuksia: Saarikko kokeilisi työnantajien sosiaaliturvamaksujen ja yhteisöveron alentamista sekä työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen kritisoi Saarikon esitystä tuoreeltaan Kalajoella järjestetyssä kokoomuksen puoluekokouksessa liian himmelimäiseksi. Mykkäsen mukaan tilanne synnyttäisi lande vastaan stadi -asetelman, jos tukijärjestelmien lisäksi myös verotus pitäisi säätää maakunnittain.
Suomen kuntatalous on Karhun mukaan vahvasti Uudenmaan varassa. Muukin maakunnan lisäarvo on Karhun mukaan helposti todennettavissa lukujen avulla. Puolet Suomen uutta kasvua ja työpaikkoja luovista tutkimus- ja kehitystoiminnan panostuksista syntyy Uudellamaalla. Esimerkiksi seudun väestön korkea koulutus- ja osaamistaso sekä huipputasoinen korkeakoulusektori ovat taanneet Uudellemaalle pitkään hyvät edellytykset tuottaa kestävää kasvua koko Suomelle, Karhu huomauttaa vastauksessaan keskustan kyselyyn.
Hän pitää ongelmana sitäkin, että julkisessa taloudessa verotulojen tasausta ei tehdä riittävän seikkaperäisesti. Ensi vuonna toteutuva sote-uudistus on luomassa tilanteeseen omat ongelmansa, joista Uusimaa kärsii.
Uudenmaan liitossa suhtaudutaan skeptisesti yleensäkin siihen, että nyt puhutaan "erityistalousalueista". Suomessa on ollut useiden vuosikymmenten ajan erityistalousalueita ja nimenomaan Itä- ja Pohjois-Suomessa, vaikka alueista ei ole käytetty tätä nimitystä. Esimerkiksi valtionosuudet, verotulojen tasausmekanismi, investointituet, elinkeinotuet alueille, joissa väestö vähenee, ovat kaikki osaltaan keinoja hoitaa Suomen erityistalousalueita. Haluttomuus korjata elinkelvottomien alueiden kuntarakennetta on myös ollut tapa ylläpitää erityistalousalueita. Tällainen toiminta ei voi jatkua nimeämällä asia uudelleen, Karhu kommentoi.
Nykyhallituksen aluepolitiikka on mennyt pahasti överiksi ja sen juurisyy on keskustan romahtanut kannatus, jota puolue yrittää epätoivoisesti kääntää. Räikeän ja koko maan kannalta haitallisen aluepolitiikan sijaan paljon parempi lääke kannatukseen olisi suoraselkäinen talouspolitiikka sekä irtisanoutuminen holtittomasta velkaantumisesta ja rahankäytöstä.