Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Uutisten viikon lukupaketissa asiaa somesta ja tulevaisuuden toimittajasta

Päätoimittajalta Ihmisiltä loppuu raha, ja ensimmäisenä pk-seudulla

Uudellamaalla, varsinkin pääkaupunkiseudulla, tulevasta talvesta ja koko vuodesta tulee asukkaille niukka ja tiukka. Kovin isku kohdistuu pääkaupunkiseudun asuntovelallisiin, erityisesti lapsiperheisiin, joiden velka on tuore ja suuri.

Kallis sähkö iskee suomalaisten ostovoimaan koko maassa, mutta korkojen nousu koettelee Uudenmaan velallisia muuta maata rajummin. Pääkaupunkiseudulla noin 100 - 130 neliöisen rivi-, erillis- tai omakotitalon velkasumma lainaa nostettaessa on tyypillisesti 400 000 - 500 000 euroa, kun se muualla Suomessa on 200 000 - 250 000 euroa. 12 kuukauden euriborkorolla eroa 250 000 ja 500 000 euron korkokuluissa on per kuukausi nykykorolla laskettuna noin 625 euroa plus mahdollinen vaihteluväli marginaalissa. Vuodessa tuo ero korkokulussa on siis 7500 euroa, mikä pitää löytyä nettona, eli bruttona ansaita pitää huomattavasti suurempi summa.

Vielä rajumpi kontrasti syntyy, kun verrataan korkokuluihin menevää rahamäärää siihen, mitä se oli nollakoron aikana. Vielä vuoden alussa korkokuluista selvisi marginaalilla. Jos puolen miljoonan lainan marginaali oli 0,6, jäi korkoja kuukausitasolla maksettavaksi 250 euroa ja vuodessa 3000 euroa. Nyt vastaavat luvut ovat 3,5 prosentin korkokululla laskettuna 1458€ ja 17 500€. Rahaa pitää siis olla nettona joka kuukausi pelkkään korkokuluun yli 1200 euroa enemmän kuin alle vuosi sitten! Tämän päälle tulee vielä energian, ruoan ja muut inflaation aiheuttamat kulukasvut.

Niille, joilla lainaa on ollut vuodesta 2011 alkaen tai sitä ennen, on korkokulun muutos suhteellisesti vielä suurempi. Vuonna 2011 korkokulu oli nimittäin kokonaan eli 100-prosenttisesti verovähennyskelpoinen, ja samoin oli pankin viitekoron päälle perimä marginaali. Asian nosti tällä viikolla esiin Vuokraturvan Timo Metsola.

Tältä vuodelta asuntolainan korkoja saa sadan prosentin sijaan vähentää enää vaivaiset viisi prosenttia. Ja ensi vuonna oman asuntolainan korkoja ei saa enää lainkaan vähentää verotuksessa.

Viime vuosikymmenen alussa tehtiin poliittinen päätös ajaa asuntolainojen verovähennyskelpoisuus portaittain alas. Päätös on jäänyt vähälle huomiolle ja asuntolainojen verovähennysoikeus on sulanut vuosi vuodelta vaivihkaa ja jopa lähes huomaamattomasti, koska muutoksen merkitys on pitkän nollakoroista nauttimisen aikana ollut lähes olematon. Nyt isku sen sijaan alkaa tuntua.

Ei ihme, että Uudellamaalla asuntokauppa on hyytynyt, ja tullee hyytymään lähes täysin. Kulunousut ovat niin rajuja, että iso joukko alueen asukkaita tulee ajautumaan talven aikana vaikeuksiin, tämä taas heikentää ostokäyttäytymistä, mikä tulee ajamaan yritykset ahtaalle. Mahdollinen sähköpula ja korkeana pysyvä hinta taas iskee teollisuuteen. Näin ollen myös työllisyyskehitys kääntynee laskuun.

Suomi on hyvin lähellä syvää taantumaa tai jopa lamaa. Jos siinä jotain hyvää on, niin asuntovelallisten kannalta se, että korkojen nousun pitäisi talven mittaa päättyä.