Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Toimituspäälliköltä Tämän takia Aleksille ei tule asuntoja

Julkisuudessa on jälleen puitu keskustan näivettymistä sen jälkeen, kun Helsingin poliitikot linjasivat, että Espalle täytyy saada lisää tilaa kävelijöille ja kävelykeskustaa muutenkin laajentaa.

Keskustan hiljeneminen kaupan murroksen myötä ei ole uusi ilmiö, mutta sitä ovat kiihdyttäneet koronavuodet, etätöiden lisääntyminen ja turistien väheneminen. Lisäksi talouden ennakoidaan vajoavan taantumaan koko euroalueella.

Keskustan alueen suurin yksittäinen kiinteistönomistaja eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen lausui tiistaina Helsingin Sanomissa, että tyhjistä liiketiloista kärsivälle Aleksanterinkadulle olisi hyvä saada myös asuntoja. Pelkät toimitilat eivät riitä, jos palveluille halutaan käyttäjiä.

Marraskuussa 2020 Helsingin Uutiset kysyi kaupunkiympäristön yksikönpäällikön ja arkkitehdin Janne Prokkolan kantaa siihen, olisiko Aleksille mahdollista saada asuntoa. Tuolloin Ilmarisen omistama Aleksi 13 -tavaratalo oli suljettu ja talo päätetty remontoida toimistoiksi. Prokkola vastasi, että asuntoja ei alueella ole tarkoitus lisätä, koska asuntokäyttö keskeisillä työpaikka-alueilla olisi pois liiketoiminnasta ja korkean tuottavuuden työpaikoilta – ydinkeskustassa ei ole erityisesti tyhjää toimitilaa.

Arkkitehti myös huomautti, että asuminen sellaisenaan ei ostovoimaa lisää, vaan alueen muu houkuttelevuus ja saavutettavuus ratkaisevat.

Espan tapauksessa houkuttelevuutta aiotaan lisätä uusilla kävelyalueilla ja terasseilla, tosin saavutettavuuden kustannuksella, kun ajokaistoja poistetaan. Toki julkinen liikenne tuo suurimmat massat keskustaan, eikä autoilun merkitystä pidä paisutella liikaa.

Ihmeellistä on kuitenkin se, että kun kaupunki julkisti vastikään Eteläsataman Makasiinirannan konseptikilpailun voittajan, luvassa on jälleen kerran lisää toimitilaa, ravintoloita, liiketilaa ja hotelli – nyt vain selvästi kauempana keskustasta. Havainnekuvien arkkitehtuuri ei suurempia wau-hihkaisuja kirvoittanut.

Miten kaupunki ajattelee, että ihmiset vaivautuvat kävelemään tai liikkumaan julkisilla Makasiinirantaan, kun aivan ytimessäkään ei käy väkeä riittävästi? Läheisten Ullanlinnan ja Kaivopuiston asukasmäärä ei riitä pitämään Makasiinirantaa elävänä, kun kyseisiä alueita voi kuvata lähinnä nukkumalähiöiksi. Viereinen Kaartinkaupunki taas on työpaikkavaltainen.

Kaupunki toivoo luultavimmin, että Kauppatorin kupeeseen myöhemmin suunniteltava arkkitehtuuri- ja designmuseo pitäisi myös Makasiinirannan vireänä. Uuden museon tulisi olla koko Suomen käyntikortti ja vetää ympäri vuoden suuria määriä sekä kotimaisia että ulkomaisia matkailijoita, jotta se kuittaisi sille asetetut tavoitteet – ajassa, jossa moni kyseenalaistaa koko lentomatkailun.

Kovat odotukset hankkeelle, josta ei ole tehty vielä edes rakentamispäätöstä.

Kaisa Paastela