Viime eduskuntavaaleissa Uuttamaata edustamaan valittiin 58 kansanedustajaa Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä. Seuraavien vaalien jälkeen luku nousee tasan kuuteenkymmeneen. Lähes kolmannes eduskunnan kansanedustajista valitaan alueemme vaalipiireistä ja suurin piirtein sama on vaalipiiriemme osuus Marinin hallituksen ministereistä.
Voisi siis kuvitella, että Uudenmaan edunvalvonta olisi kunnossa. Puolustajia alueellemme eduskunnasta ja valtioneuvostosta pitäisi ainakin löytyä.
Ikävä kyllä tämä vaalikausi on osoittanut, ettei näin todellakaan ole. On kyse ollut sitten korkeakoulujen aloituspaikoista, sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta tai liikenteen ja liikenneinvestointien tukemiseen käytetyistä rahoista, on Uudenmaan edunvalvonta epäonnistunut häpeällisesti. Kerta toisensa jälkeen rahoitusmallit on rakennettu sellaisiksi, että ne vievät Uudenmaan veronmaksajien eurot alueelta muualle Suomeen. Tämä huolimatta siitä, että Suomen bruttokansantuotteesta lähes 40 prosenttia tehdään Uudellamaalla ja koko Suomi on täysin riippuvainen alueemme onnistumisesta kansainvälisessä kilpailussa.
Vastuun epäonnistumisesta kantavat edustajamme Arkadianmäellä sekä valtioneuvostossa. Uusimaalainen näkökulma on loistanut poissaolollaan erityisesti Marinin hallituksen päätöksenteossa – kuudesta uusimaalaisesta ministeristä huolimatta. On käsittämätöntä, että uusimaalaisten äänestäjien mandaatilla eduskunnassa ja valtioneuvostossa toimivat edustajat ja ministerit ovat täysin unohtaneet, keitä heidän pitäisi päätöksenteossa edustaa.
Ensi keväänä käydään seuraavat eduskuntavaalit. Kun uusimaalaiset suuntaavat vaaliuurnille huhtikuun ensimmäisenä sunnuntaina, on tämän vaalikauden epäonnistuminen syytä pitää tarkkana mielessä. Uudenmaan menestyminen on koko Suomen menestymisen kannalta ensisijaisen tärkeää, emmekä voi menestyä, mikäli näkökulmaamme ei päätöksenteossa ymmärretä ja puolusteta.
Helsinki ja Uusimaa ansaitsevat parempaa edunvalvontaa.
Kirjoittaja on HSL:n hallituksen puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu (kok.)