Suomessa ja Euroopassa on tänäkin vuonna useaan kertaan parjattu ja naureskeltu Iso-Britannian ja USA:n johdolle, maiden tilanteelle, kahtiajakautumiselle ja populismille.
On totta, että näiden kahden suurvallan tilanteessa on paljon pielessä. Mutta niin on Suomessa ja Euroopassa yleensäkin – monessa asiassa kuljemme brittien ja jenkkien perässä, samaa polkua.
Todelliset suurvallat, niiden johtajat ja kansakunnan tahto kuitenkin punnitaan tositilanteissa. Jokainen tietää ja toivottavasti myös tunnistaa ja tunnustaa, että ilman USA:n ja Iso-Britannian johtajuutta olisi länsimaisen demokratian ja tavan elää voinut pyyhkiä sivuun sekä ensimmäisen, että toisen maailmansodan jälkeen.
Historia on toistanut itseään tänä vuonna.
Historia on toistanut itseään tänä vuonna. Kun Venäjä aloitti helmikuussa täysimittaisesti raukkamaisen ja kuvottavan hyökkäyssotansa Ukrainaan, panivat muun muassa Saksan ja Ranskan johtajat päänsä pensaaseen, hyssyttelivät, liennyttivät ja panttasivat muun muassa aseapua. Ranskan presidentti jatkoi samaa linjaa vielä viime viikollakin.
Ennen Saksan nykyisen liittokanslerin liian hitaita ja pehmeitä toimia olivat hänen edeltäjänsä päätöksillään vahvasti ajaneet Saksan ja siten Euroopan riippuvaiseksi venäläisestä energiasta.
Jos Ukraina ei olisi saanut sitä apua, mitä se on USA:lta ja Iso-Britannialta tänä vuonna jo saanut, olisi sota todennäköisesti päättynyt, Ukraina hävinnyt ja Venäjä uhkaamassa listalla seuraavana olevaa maata. Ukrainan kova taistelutahto ja muilta saama apu tuskin olisi riittänyt Venäjän hyökkäystä pysäyttämään.
USA ja Iso-Britannia ovat siis jälleen olleet länsimaisen demokratian ja elämäntavan tukipilareita, vaikka sisäpolitiikassa kuohuukin. Eikä maailman tasapainon ylläpito rajoitu vain Ukrainaan – Taiwaninkin kohtalo ja Kiinan uhittelun määrä lienee toinen, jos USA ei toimisi pidäkkeenä.
Ei ihme, että Suomikin on hakenut, ja onneksi myös saanut, turvaa näistä kahdesta tutusta osoitteesta. Saksan ja Ranskan ohi USA:n ja Iso-Britannian rinnalle länsimaisen elämäntavan vartijoiksi ovat tänä vuonna kiilanneet muun muassa itse Ukraina sekä sitä vahvasti tukeva Puola. Pieniä ja rohkeita Viroa, Latviaa ja Liettuaa unohtamatta.