Sanna Marinin (sd.) ja Antti Rinteen (sd.) hallitukset ovat saaneet paljon aikaan. Ottamatta kantaa siihen, mitkä kaikki seuraavista ovat maan hallituksen ansiosta, on kuitenkin selvää, että tämän hallituskauden aikana asiat ovat ajallisesti tapahtuneet tai vähintään kärjistyneet.
Suomi on velkaantunut ennätysvauhtia. Holtitonta menoa on perusteltu koronan aiheuttamilla odottamattomilla kululisäyksillä, mutta tosiasiassa rahaa on jaettu miljarditolkulla sellaisiin pysyviinkin kohteisiin, jotka eivät liity mitenkään koronapandemiaan tai Venäjän hyökkäyssodan seurannaisvaikutuksiin. Suomen valtiontalouteen kohdistuu tämän hallituskauden jälkeen ennenäkemättömän suuri sopeuttamistarve.
Varhaiskasvatus, varsinkin pääkaupunkiseudulla, on ajautunut kriisiin. Työvoimapula on niin akuutti, että päiväkoteja ja leikkipuistoja joudutaan sulkemaan, usein hyvin lyhyellä varoitusajalla. Osaan pääkaupunkiseudun päiväkodeista on liki mahdotonta saada henkilöstöä, edes rahalla.
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kriisissä. Hus-alueella pidettiin kriisikokous tämän viikon maanantaina, koska päivystykset ovat tukossa, vuodepaikkoja ei ole ja hoitojonot ovat pitkiä. Yksi merkittävä syy tilanteen eskaloitumiseen on hallituksen käyttöönottama hoitajamitoitus.
Sote-uudistus päätettiin toteuttaa ja se toteutuu 1.1.2023 alkaen, vaikka palvelut ovat valmiiksi kriisissä ja osalla sote-alueista esimerkiksi it-järjestelmät ovat edelleen täysin vaiheessa. On siis todennäköistä, että jo valmiiksi sekaisin oleva ala on umpisolmussa ja potilasturvallisuus vakavasti uhattuna vuodenvaihteen jälkeen.
Julkishallinnon palkanmaksu tökkii, varsinkin Helsingissä. Tuhansien henkilöiden palkka on maksettu myöhässä, väärin tai ei lainkaan.
Aluepolitiikkaa on lisätty suurten kaupunkien ja Uudenmaan maakunnan kustannuksella, mikä syventää edellä mainittuja ongelmia entisestään ja syö kasvumahdollisuuksia koko maalta.
Inflaatio on valloillaan ja kuluttajien ostovoima heikkenee jyrkästi. Kovimmat palkankorotukset on toteutettu julkishallintoon, ilman, että ne ovat kuitenkaan vaikuttaneet varhaiskasvatuksen tai sote-alan työvoimapulaan, mikä vain jatkaa pahenemistaan.
Katujengit ovat nousseet viikottaiseksi puheenaiheeksi pääkaupunkiseudulla ja segregaatio on kiihtynyt. Ilmastoahdistus on merkittävä pahoinvointia aiheuttava tekijä nuorten keskuudessa.
On toki mukaviakin asioita, kuten tällä viikolla maksuun tulevat kaksinkertaiset lapsilisät. Ainiin, nekin rahoitetaan velkarahalla. Ja eiväthän ne kaikkia koske. No työllisyysastekin nousee, inflaatio on siinä hyvä konsultti, vaikka passivoiva sosiaaliturva onkin yhä uudistamatta.