Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Virheistä seuraa iso lasku terveydenhoidossa

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) arvioissa terveydenhuollon kustannuksista 13 prosenttia kuluu virheiden ja haittojen korjaamiseen.

Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi, että Suomeen suhteutettuna eri haittatapahtumat aiheuttavat yli miljardin vuosikulut, mikä tarkoittaa Helsingissä joka vuosi 119,5 miljoonaa, kun kulut jaetaan perustason toimijoiden, eli aloittavien hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kesken.

Summa sisältää vain terveydenhuollon osuuden. Sosiaalihuollon asiakasturvallisuuspuutteiden lisäkustannuksista ei ole tietoa. Puolet asiakas- ja potilasturvallisuuspuutteiden lisäkustannuksista olisi vältettävissä ennakoinnilla ja riskeiltä suojautumalla.

STM:n kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian ja toimeenpanosuunnitelman 2022‒2026 tavoite on, että Suomesta tulee viidessä vuodessa turvallisuuden mallimaa siten, että käytäntömme ovat parhaaseen tutkittuun tietoon perustuvia.

Maailman terveysjärjestö (WHO) seuraa vuosittain tavoitteiden toteutumista. Ensimmäisen seurantakyselyn tulokset potilasturvallisuuden tilasta Suomessa eivät ole mairittelevia.

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen valtakunnallisena tehtävä on strategian toimeenpanon vuosittainen seuranta ja arviointi, ja yksityiskohtainen toimenpideohjelma sekä itsearvioinnin mittaristo hyvinvointialueiden avuksi valmistuvat ensi vuoden alkupuolella. Keskus tuottaa materiaaleja, jakaa tietoa, kokoaa asiantuntijat vertaiskehittämään hyviä käytäntöjä yhdessä, sekä järjestää koulutusta ja tapahtumia valtakunnallisesti.

Turvallisuutta varmistavat rakenteet, menettelyt ja vastuut kannattaa sisällyttää johtamisjärjestelmiin ja seurantatietoa kerätä ja arvioida jatkuvasti. Tavoitteet kannattaa kirjoittaa hyvinvointialueen strategioihin ja esitellä säännöllisesti päättäville ja arvioiville toimielimille. Kriittistä on myös sisällyttää turvallisuutta varmistavat kriteerit ostopalvelusopimuksiin, myös hankittaviin digitaalisiin ja etänä annettaviin palveluihin. Lakisääteinen omavalvontaohjelma on hyvinvointialueen turvallisuustyökalu, jolla varmistetaan palveluiden turvallisuuden korkea taso. Näihin kaikkiin asioihin on laadittu Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen johdolla tarkistuslistat hyvinvointialueiden tueksi. Toiminta edellyttää hyvinvointialueella myös riittävät turvallisuusosaamisresurssit.

Turvallisuustyö vähentää inhimillistä kärsimystä. Riskit kasvavat murroksissa. Riskien ennaltaehkäisy on monin verroin halvempaa kuin virheiden korjaaminen jälkikäteen.

Uudellamaalla terveydenhuollon järjestämisvastuu jakautuu laissa määriteltävällä tavalla Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän kesken. Turvallisuuden varmistaminen on osa myös Helsingin kaupungin järjestämisvastuuta, ja se kuuluu myös jokaiselle työntekijälle ja palvelujen käyttäjälle. Strategian toimeenpano ohjaa yhtenäiseen turvallisuuskulttuuriin.

Hanna Toiviainen, ohjelmapäällikkö, FT (kansanterveys), YTM, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus

Maria Virkki, HYKS-erityisvastuualueen potilasturvallisuuslähettiläs, LT, EL, EMBA, laatu- ja potilasturvallisuusylilääkäri