Ruuhkamaksut nousevat pääkaupunkiseudulla säännöllisesti keskusteluun ja niillä on monia puolestapuhujia poliitikkojen ja virkakunnan joukossa. Ruuhkamaksut ovat teoriassa hyvä ajatus: olisi parempi, että valtio ja kaupungit keräisivät tuloja kulutuksesta ja päästöjä aiheuttavista toiminnoista, kuin työstä ja yrittäjyydestä. Yhdistettynä nykyiseen verotukseemme ruuhkamaksut kuitenkin olisivat käytännössä lisävero työssäkäynnistä ja yrittämisestä.
Ruuhkamaksut osuisivat erityisesti sellaisiin toimialoihin, joissa työtä ei voi tehdä etänä. Ne lisäisivät yritystoiminnan kustannuksia esimerkiksi muutenkin pienikatteisissa asiakkaiden kotona toteutettavissa palveluissa, jotka edellyttävät autoilua päivän aikana paikasta toiseen.
Suomen Yrittäjien tuoreimman Yrittäjägallupin mukaan ruuhkamaksut eivät saa pk-yrityksissä innostunutta vastaanottoa. Ruuhkamaksujen kannatus on pienintä Uudellamaalla, jonne ruuhkamaksut vahvimmin vaikuttaisivat. Pk-seudulla vain 18 % yrittäjistä suhtautuu ajatukseen ruuhkamaksuista myönteisesti - muualla Uudellamaalla 15 %. Ero on selvä Pohjois- ja Itä-Suomeen, jossa ruuhkamaksuja kannattaa 30 prosenttia yrittäjistä. Vaikka tämäkään luku ei ole suuri, on ymmärrettävää, että kaupunkien ruuhkamaksut häiritsevät vähemmän heitä, joiden arkeen ne eivät vaikuttaisi.
Toimialoista ruuhkamaksujen kannattajia on eniten rakentamisessa (32 %) ja vähiten kaupassa (18 %). Etenkin kaupan osalta tulos oli odotusten mukainen, sillä kaupan alan yritykset ovat olleet hyvin huolissaan kaupunkikeskustojen saavutettavuudesta niin tavaraliikenteen kuin henkilöautoliikenteenkin näkökulmista.
Sujuva liikkuminen koko pääkaupunkiseudulla myös kuntarajojen yli on hyvin olennaista yrityksille. Monen yrittäjän asiakaskunta on levittäytynyt koko seudulle ja tyypillisesti myös osa työntekijöistä liikkuu töihin seudun muista osista. Liikkumisen hankaloittaminen ruuhkamaksuilla ei olisi kestävää.
Emma-Stina Vehmanen,
Liikennepoliittinen asiantuntija, Suomen Yrittäjät