Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Helsinki tuhoamassa asukkaidensa lähiluontoa

Helsingin kaupunki pyrkii tuomaan kaupunkia esiin vihreänä ja ympäristötietoisena paikkana asua ja elää. On ympäristönsuojelun ohjelmat, ympäristöstrategia ja luonnonsuojelualueita sekä kaupunkipuistoja.

Merkittävin puisto on 2002 yleiskaavassa osoitettu Helsinkipusto. Helsinkipuiston vihersormi on tärkeä pohjois–eteläsuuntainen viheryhteys pitkin Vantaanjokea, mereltä sisämaan seudullisiin virkistyskokonaisuuksiin asti. Puisto liittyy saumattomasti Keskuspuistoon pohjoisessa.

Kun uusia asuinalueita tulee Kalasatamaan, Kruunuvuorenrantaan, Jätkäsaareen ja Hernesaareen ja vielä Malmin lentokentän alueelle, kohdistuu Helsingin nykyisiin lähivirkistysalueisiin yhä suurempia käyttöpaineita.

Pukinmäen ja Tapaninvainion rajalla, Vantaanjoen tuntumassa, Helsinkipuiston alueella sijaitsee Pukinmäenkaaren halkoman peltoaukean pohjoisosa, jonka valtioneuvosto 1995 periaatepäätöksellä arvioi valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Aluetta vastapäätä joen länsipuolella sijaitsee Museoviraston 2009 tunnistama Tuomarinkylän kartanon valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Jo perustetun Helsinkipuiston sekä luonto- ja kulttuuriarvoja omaavien alueiden olemassaolon olisi suonut olleen alueelle asemakaavamuutosta suunnittelevan Anni Sinnemäen (vihr.) johtaman kaupunkiympäristön toimialan tiedossa tämän alkaessa ”kehittää” aluetta.

Nyt kaupunki esittää Pukinmäenrannan rakentamista Helsinkipuiston alueella ja sen välittömässä läheisyydessä olevien, asemakaavaan merkittyjen, virkistysalueiden päälle. Lähiluonnon tilalle on suunnitteilla asuntoja, päiväkoteja, kouluja ja liiketiloja.

Kaupungin halajamaan vihreään imagoon istuu huonosti se, että rakennettavaksi esitetty alue tulee tukeutumaan pelkästään yksityisautoilun varaan, Eskolantiellä liikkuvat bussit eivät palvele alueen liikkumistarpeita. Ei myöskään suureellinen suunnitelma pikaraitiotiestä Malmilta Martinlaaksoon, joka rikkoisi Tuomarinkylän valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön.

Jo 2020 Helsinki oli muuttotappiokunta. Poislähteneet arvostivat luonnonläheisyyttä ja avaruutta enemmän kuin tiivistä kaupunkirakennetta.

Nyt esitetyt suunnitteluperiaatteet Pukinmäen rantaan tuhoavat entistä enemmän sitä luonnonläheisyyttä ja avaruutta, mistä asukkaat Helsingissä pitävät ja miksi he haluavat täällä asua.

Lauri Miettinen