Uutisoimme Paloheinään kaavailluista kerrostaloista viime viikolla. Hanke on aiemmasta laajentunut ja kerrostalomassa on suurempi, sillä naapuritonteilta päätettiin liittyä mukaan vanhojen talojen purkuun ja uusien rakentamiseen.
Asia on periaatteessa pieni: täydennysrakentamissuunnitelmia tehdään Helsingin kokoisessa kaupungissa jatkuvasti. Sikäli asia on iso, että kyseessä ovat Paloheinän pientaloalueen ensimmäiset kerrostalot.
Lukija oli yhteydessä toimitukseen ja toivoi juttuun lisäystä, että "valtuusto hyväksyy tai hylkää kaavamuutoksen".
Käytännössä Helsingin kaupunginvaltuusto hylkää ani harvoin virkamiestyönä hartaasti valmisteltuja kaavaehdotuksia. Virkamiesten ei olisi edes järkeä laatia kaavoja, jotka todennäköisesti kaatuisivat poliittisten päättäjien käsittelyssä.
Paloheinään suunnitellaan nyt aiempaa enemmän kerrostaloja – rajanaapurit lähtivät mukaan
Viime aikojen asukasvoitoista tulee heti mieleen Myllypuron Matokallion jäähallin lopetettu aluevaraus, mutta siinäkään kaupunginhallitus ei vielä ole sanonut sanaansa, ja puolueiden kannat asiassa ovat jakautuneet.
Matokallio on myös tapauksena hyvin erilainen kuin Paloheinän asuintalot, ja kansanliike kallion puolesta on ollut luja. Paloheinässä koko hanke on lähtöisin asukkailta: peruskorjausikään tulleiden rivitalojen omistajilta.
Yleensä jos asuintalokaavoja torpataan, kyse on merkittävistä luontoarvoista ja hallinto- tai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä. Tästä esimerkkinä mieleen muistuu Pajamäen metsikön reunaan sovitellut 10 uutta kerrostaloa, jotka hallinto-oikeus hylkäsi liito-oravaperusteella 2020. Pajamäki-seura on ollut tarmokas alueensa asioissa.
Pajamäen kaava kumottiin hallinto-oikeudessa – ei ottanut liito-oravaa riittävästi huomioon
Paloheinässäkin kerätään nyt adressia, itse asiassa kahta. Kerrostaloja vastustavassa adressissa oli keskiviikkona reilut 1100 nimeä, hanketta puoltavassa noin 130. Puolustajien mukaan hissilliset kerrostalot tarjoavat erityisesti ikäihmisille vaihtoehdon pysyä omalla alueellaan, kun pientaloasuminen ei vastaa enää tarpeisiin.
Pakila-Paloheinä on ollut osa Helsingin kultahammasrannikkoa – tosin ilman sitä rantaa. Alueella ollaan hyvätuloisempia, terveempiä ja äänestetään vaaleissakin vilkkaammin kuin kaupungissa keskimäärin.
Nyt puhaltavat muutoksen tuulet. Paloheinän kerrostalot eivät varmasti jää viimeisiksi. Alueen profiili tulee muuttumaan. Laajalle pientaloalueelle halajavat helsinkiläiset saattavat löytää tulevan kotinsa Espoosta.
Bussi 560, jolle Paloheinän tunnelikin rakennettiin, muuttuu joskus pikaratikkalinjaksi. Jonkinlaista vertailukohtaa kehitykselle voi hakea Viikistä: siellä kaupunki katsoo, että yksi raidejokerin pysäkki vaatii viereiselle pellolle jopa 7 000 uutta asukasta.
Kaisa Paastela
Jopa 7000 asukasta lisää – Karttakuva: Näin rakentaminen levittäytyy Viikin pelloille