Vantaa on Suomen kansainvälisin kaupunki ja metropolialue Suomen kansainvälisin alue. Koko Suomen vieraskielisestä väestöstä yli puolet (56 %) asuu Helsingin seudulla. Näin vahva vieraskielisen väestön keskittyminen yhdelle seudulle on kansainvälisestikin tarkasteltuna harvinaista. On myös ymmärrettävä, että kyseessä ei ole yksi yhtenäinen ryhmä kaupunkilaisia, vaan että alueella asuu hyvin erilaisista taustoista tulleita, eri kieliä puhuvia, eri syistä tänne tulleita ja erilaisia palveluita tarvitseva ihmisiä. Pääasiassa kyse on kuitenkin työikäisistä kaupunkilaisista.
Pääkaupunkiseudun vieraskielisten määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Koska maahanmuutto on verrattain uusi ilmiö koko Suomessa, vain harva Suomeen muuttanut on asunut täällä pitkään. Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajista noin kolmannes on asunut Suomessa korkeintaan viisi vuotta. Väestöennusteen mukaan seudun kansainvälistyminen jatkaa kasvuaan tulevina vuosina – ja osaksi se tapahtuu myös vieraskielisten sisäisen muuttoliikkeen myötä. Kuuteen suurimpaan kaupunkiin on väestöennusteen mukaan muuttamassa seuraavan viidentoista vuoden aikana yhteensä 240 000 vieraskielistä lisää. Eli vieraskielisten määrä kaksinkertaistuu jälleen tulevan kymmenen – viidentoista vuoden aikana.
Kaupungit ovat kotouttamisen asiantuntijoita. Olemme itse luoneet toimintamalleja eri palveluihin sitä mukaa, kun väestömme on muuttunut monikulttuurisemmaksi ja kansainvälisemmäksi. Merkittävä esimerkki on kouluihin ja varhaiskasvatukseen luodut toimintamallit, mutta myös yrityspalvelujen ja työllisyyspalvelujen mallit. Esimerkiksi Vantaalla vanhemmat voivat tulla mukaan kouluun oppimaan suomea samoille tunneille kuin lapset ja aivan pienille järjestetään siksi aikaa päivähoitopaikka. Käytämme myös paljon omakielistä tukea ja olemme palkanneet monikulttuurisiin yhdistyksiin tsemppareita. Kaupunki näin jalkautuu eri kulttuurien joukkoon.
Vantaalla kaupunki ostaa yritysten neuvontapalvelut YritysVantaalta, jonka asiakkaista liki puolet on vieraskielisiä. On tärkeää panostaa jatkossa entistäkin enemmän maksuttomaan yritysneuvontaan ja sen riittävään resursointiin. Yrittäjyys antaa monelle vieraskieliselle mahdollisuuden työllistää itsensä ja usein myös muita, mutta he tarvitsevat alkuvaiheessa erityisen paljon apua ja tukea yrittäjyyteen.
Kysymys onkin siitä, että jokaisessa tehtävässä on mietittävä, miten tämä sopii eri kulttuureista tulleille ihmisille ja miten saattaa heidät tasavertaiseen asemaan palvelun käytössä. Tämä vaatii resursseja. Esimerkiksi Vantaan kouluissa on merkittävä määrä sellaista henkilöstöä, jota ei vain suomea puhuvissa kouluissa ole. Viime aikoina on keskusteltu myös inkluusion haasteista ja keskeinen ongelma tässäkin sen vaatimat lisäresurssit. Valtio ei tunne eikä tunnista tilannetta ja esimerkiksi valtionosuusjärjestelmä lähes täysin sivuuttaa kansainvälisen kaupungin tarpeet. Kotouttaminen on kuitenkin valtakunnallisesti merkittävä tehtävä, eikä se voi jäädä vain kaupunkien harteille. Valtion pitäisi ottaa kaupunkien sisäinen kansainvälisyys paremmin huomioon valtionosuusjärjestelmässä ja esimerkiksi koulujen ja työllisyyspalveluiden rahoituksessa.
Siispä, miten tuleva eduskunta saadaan ymmärtämään Helsingin seudun sisäinen kansainvälistyminen ja sen vaatimat kustannukset?
Kirjoittaja on Vantaan kaupunginjohtaja.