Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen vaatii jalkaväkimiinoja takaisin (K-U 15.2.). Suomi liittyi vuonna 2012 Ottawan sopimukseen joka kielsi henkilömiinojen käytön, valmistuksen ja varastoinnin. "Etenkin muuttuneessa maailmantilanteessa päätös näyttäytyy Suomen turvallisuuden kannalta räikeänä virheenä. Jalkaväkimiinat on erittäin tehokas ja halpa puolustusväline. Ne olisivat yksi osa Suomen vahvaa ennaltaehkäisevää suorituskykyä ja pelote sille ettei Suomeen koskaan hyökättäisi. Varautuminen täytyy tehdä aina hyvän sään aikana", Koponen totesi tällä viikolla.
Suomi hävitti sopimuksen kieltämät miinat vuoden 2015 loppuun mennessä. Puolustusvoimille kohdennettiin jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaamiseksi vuosille 2009–2016 lisärahoitusta 200 miljoonaa euroa. Lisäksi korvaavia suorituskykyjä rahoitettiin 100 miljoonalla eurolla puolustusbudjetin sisältä. Vuonna 2017 jalkaväkimiinojen poistumisen kautta menetettyä pelote- ja pidäkevaikutusta yhä korvattiin muilla menetelmillä. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) totesi vuonna 2019, ettei hallitus ole käynnistämässä toimenpiteitä irtautuakseen sopimuksesta.
Puolustusvoimien sisällä on vahva tuki Koposen esitykselle.
"Silloinen turvallisuusympäristö on kuitenkin radikaalisti muuttunut. Venäjä kehittää ja testaa jalkaväkimiinoja ilman mitään rajoitteita ja käyttää niitä parhaillaan laajasti Ukrainan maaperällä, eikä asiantuntijoiden mukaan mikään nykyään käytössä oleva järjestelmä voi kokonaan korvata jalkaväkimiinoilla aikaan saatavaa suorituskykyä", Koponen perusteli.
Koponen ei ole ajatuksensa kanssa yksin. Puolustusvoimien sisällä, korkeaa johtoa myöten, on vahva tuki Koposen esitykselle ja perusteille, mutta puolustusvoimien edustajien on hankala tuoda asiaa virallisesti julki. Tukea löytyy myös yli puoluerajojen – Helsingin Uutisten tietojen mukaan useampi kansanedustaja ainakin viidestä puolueesta ajattelee samoin. Toivottavasti heillä on rohkeutta sanoa kantansa julki – siihen politiikoilla on mahdollisuuden lisäksi jopa velvollisuus.
Puolustusvoimien entinen komentaja Ari Puheloinen sanoi Länsiväylän (LV 2.2.) haastattelussa, että puolustusmäärärahoihin 2010-luvulla tehdyt leikkaukset olivat liian suuria. Vuonna 2011 aloittanut Jyrki Kataisen (kok.) sixpack-hallitus leikkasi puolustusmäärärahoja kymmenellä prosentilla. Puheloinen oli tuolloin toiminut komentajana kaksi vuotta. Ottawan sopimukseen liittyminen voidaan panna saman porukan sekä asiaa vahvasti tukeneen presidentti Tarja Halosen piikkiin.