”Yleisesti sote-uudistuksen vaikutuksista voi todeta, että ehdotettu sote-uudistus on kannustinvaikutuksiltaan epäonnistunut ja tulee johtamaan sote-kustannusten kasvuun. Talousteorian ja -tutkimuksen valossa on todennäköistä, että sote-kustannukset kasvavat enemmän kuin lakitekstin kirjoittaja on tarkoittanut. Sote-uudistus nykyisessä muodossaan ei tule myötävaikuttamaan julkistalouden kestävyyshaasteiden ratkaisemiseen.”
Sote-uudistuksen käsittely eduskunnan valiokunnissa käy kuumimmillaan. Asiantuntijoiden kritiikki on murskaava. Yllä oleva kappale on lainaus Aalto-yliopiston professori Teemu Malmin johtaman asiantuntijaryhmän arviointiraportista.
Huolestuttavaa on sekin, että hallituksen oman esityksenkin mukaan uudistus heikentää julkista taloutta seuraavien noin 10 vuoden ajan.
Lainsäädännön arviointineuvosto puolestaan katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi käsitellä tarkemmin kuntien verotulojen kaventumisen mahdollisia vaikutuksia kuntien investointeihin ja elinkeinopolitiikan edellytyksiin. Siitä huolimatta esityksen vaikutusarvioinneissa ei ole analysoitu sitä, millaiset mahdollisuudet kaupungeilla ja kunnilla on selviytyä tehtävistään, veloistaan ja velvoitteistaan sote-uudistuksen toteutuessa.
Espoon osalta on olemassa suuri riski sille, että sote-uudistus heikentää kaupungin elinkeinopolitiikan edellytyksiä, niiden kilpailukykyä sekä mahdollisuuksia investoida kestävään kasvuun. Vaikutukset ulottuvat tätä kautta merkittävästi koko kansantalouteen, julkisiin palveluihin ja Espoossa erityisesti sivistystoimen palveluihin ja investointeihin. Espooseen kohdistuva suora leikkaus on -60 euroa/asukas eli 17 Me.
Sote-kokonaisrahoitus on ajateltu jaettavan hyvinvointialueiden kesken alueiden sote-palveluiden tarpeeseen nojautuen Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tarvevakiomallilla. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) teettämän arvioinnin mukaan sote-uudistukseen sisältyvä rahoitusmalli kohtelee potilaita ja alueita epätasa-arvoisesti. Mallissa eivät ole mukana esim. tehohoidon tai akuutin sairaanhoidon kustannukset, tai lasten ja nuorten psykiatrian sairauksien kustannukset. Malli kohtelee eri alueita epätasa-arvoisesti ja ohjaa tulonsiirtoon Uudeltamaalta muualle Suomeen. Malliin liittyy mittavaa tilastollista epävarmuutta ja siten jopa satojen miljoonien eurojen hyvinvointialuekohtaiset erot mahtuvat virhemarginaalin sisään. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujen rahoituksen leikkaus alueella on -100 euroa/asukas eli n. 47 Me.
Hallituksen sote-esitys tuli eduskunnan käsittelyyn 8.12.2020. Kuusi suurinta kaupunkia on käynyt läpi eduskunnalle annetun esityksen. Siihen ei ole lausuntokierroksen jälkeen tehty sellaisia muutoksia, jotka parantaisivat esityksen hyväksyttävyyttä kaupunkien näkökulmasta. Espoo on kritisoinut erityisesti sitä, että esitys leikkaa suoraan ja perusteettomasti kaupungin rahoitusta ja muuttaa rahoituksen rakennetta kasvukaupunkien kannalta vahingollisesti.
Ja KYLLÄ, juuri nyt pitää puhua soteuudistuksesta. On välttämätöntä, että uudistuksen vaikutukset kasvaviin kaupunkeihin arvioidaan, tehdään esitykset keinoista, joilla kaupunkien investointikyky turvataan ja rahoitusmallin ongelmakohdat korjataan.
Kirjoittaja on Espoon kaupunginjohtaja.