Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päätoimittajalta Perussuomalaisilla on Helsingissä mahdollisuus ohittaa SDP sekä vasemmistoliitto ja mahdollisuus napata lisäpaikka kovalla loppukirillä

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho oli Helsingin vaalipiirin ylivoimainen ääniharava keräten 30 596 ääntä. Toiseksi eniten ääniä saanut perussuomalainen oli Mari Rantanen 2924 äänellä ja kolmannelle läpimenijälle Tom Packalénille riitti 2028 ääntä.

Halla-aho siis veti kaksi muuta mukanaan. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Rantasen ja Packalénin jälkeen seuraavaksi pienimmällä äänimäärällä Helsingistä meni läpi vaalit Helsingissä voittaneen vihreiden Atte Harjanne, ääniä 4795. Ero oli siis valtava.

Muissa puolueissa oli yhteensä 27 ehdokasta, jotka saivat Packalénia enemmän ääniä, mutta eivät menneet läpi. Kovan ääniharavan merkitys on suhteellisessa vaalitavassa siis todella merkittävä. Muun muassa vasemmistoliiton Silvia Modig jäi rannalle 5676 äänellä ja sittemmin Juhana Vartiaisen (kok.) paikalle eduskuntaan noussut Atte Kaleva (kok.) 5112 äänellä.

Helsingin Uutisten tuoreessa gallupmittauksessa perussuomalaisten kannatus Helsingissä oli 11,2 prosenttia, kun se neljä vuotta sitten oli 12,3 prosenttia. Näillä luvuilla paikkamäärä säilyisi samana, eli kolmessa.

Halla-aho ei ole enää puolueensa puheenjohtaja, eikä tavoilleen uskollisesti tee käytännössä lainkaan maksullista vaalikampanjaa. Helppo johtopäätös olisi, että äänimäärä ei aivan yllä neljän vuoden takaiseen, ja muiden läpimenijöiden sekä muunkin listan täytyy kerätä aiempaa paremmin ääniä.

Toisaalta Hallo-aho on profiloitunut uudelleen ja esiintynyt vahvasti ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana sekä ottanut rohkeasti kantaa Venäjän hyökkäyssotaan. Äänimäärä voi siis edelleen olla todella kova.

Ja jos näin on, voi perussuomalaisten kannatus hyvinkin olla vaalipäivänä jopa lähellä 15 prosenttia, jolloin se voisi nousta Helsingissä demareiden sekä vasemmistoliiton ohi. Tähän on kaikki mahdollisuudet, sillä ehdokaslista on parempi kuin viimeksi ja puolueen yleiskannatus on nousussa.

Kokoomuksesta perussuomalaisiin siirtynyt Wille Rydman noussee heidän kakkosnimekseen ja tuonee mukanaan osan edellisvaalien 5910 äänen potistaan. Jatkokautta hakevat Rantanen ja Packalén, joista jälkimmäisen povataan putoavan. Ääniä hän kuitenkin kerää. Kovaa kampanjaa tekevä Teija Makkonen tehnee vähintään hyvän henkilökohtaisen tuloksen – ja jos puolue saa neljännen paikan, käy hän siitä kisaa Packalénin kanssa, jonka avustajana hän on toiminut. Mika Raatikainen ja Matias Turkkila kerännevät myös kohtuullisen äänipotin.

Demareiden, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten kisa Helsingin kolmospaikasta ja siitä, kuka saa neljä edustajaa läpi, on todella kova. Viimeisten kampanjaviikkojen aktiivisuus ja näkyvyys ratkaisevat paljon.