Opiskelijoiden toimeentulo Suomessa on huolestuttavan matalalla tasolla. Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha on tällä hetkellä 268,23 euroa kuukaudessa. Lisäksi opiskelijat voivat saada asumistukea, jonka taso riippuu asuinkunnasta ja ruokakunnan koosta.
Opintotuen ostovoima heikentynyt viimeisten kuuden vuoden aikana noin 100 eurolla.
Nousevat elinkustannukset ja kasvavat korot syövät suomalaisten opiskelijoiden toimeentuloa. Kun opintoraha ei riitä elämiseen, opiskelijat joutuvat joko käymään opintojensa ohella töissä, mikä viivästyttää tai pahimmillaan keskeyttää tutkintojen suorittamista.
Toinen vaihtoehto opiskelijoille on turvautua lainaan rahoittaakseen toimeentulonsa tilanteessa, jossa korkeakaan koulutus ei enää takaa työllistymistä ja parempaa elintasoa tulevaisuudessa. Toisin sanoen: opintolaina ei ole enää yhtä kannattava sijoitus kuin aikaisemmin.
Silti vuoden 2017 jälkeen opintolainakanta on kaksinkertaistunut, koska opiskelijoilla ei ole muutakaan vaihtoehtoa, jos he haluavat keskittyä opintoihinsa työnteon sijaan.
Opintorahan tasokorotus sadalla eurolla nostaisi yksin asuvan opiskelijan kuukausittaiset suorat etuudet 683–833 euron tasolle asumistuen kanssa. Tämä vastaa kutakuinkin Suomen muun perusturvan tasoa.
Suomessa on vuonna 2023 lähes 300 000 korkeakouluopiskelijaa. He ovat moninainen ryhmä erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä.
18 prosenttia korkeakouluopiskelijoista on perheellisiä, 20 prosenttia osaopiskelukykyisiä ja 6 prosenttia ulkomaalaisia. Keskimäärin opiskelijat ovat hyvin pienituloisia ja kärsivät usein erilaisista mielenterveyden häiriöistä. Heikko toimeentulo on myös eräs syistä mielenterveyden järkkymisen taustalla.
Yleisesti korkeakouluopiskelijoiden sosiaalinen asema on heikko verrattuna muuhun väestöön. Opiskelijoiden käsissä on kuitenkin tulevaisuus ja heidän pärjäämisestään riippuu Suomen pärjääminen.