- Hekan ollessa kaupungin omistama yhtiö, ovat sitä koskevat päätökset aina myös poliittisia, HU:n lukija kirjoittaa.
Helsingin kaupungin asunnot (Heka) on nyt ratkaisevassa roolissa siinä, miten Helsingissä nostetaan vuokria vuoden vaihteessa. Se asettaa vuokrankorotuksellaan linjan myös muiden toimijoiden korotuksille. Korotuspaineita on jouduttu patoamaan pari vuotta siksi, että markkinoilla on ollut vuokralaisilla paljon vaihtoehtoja. Tilanne on nyt muuttumassa ja on monella tapaa ongelmallista, että juuri Hekaaloittaa tämän pelin.
Yleisesti HEKAn tilinpäätöstiedot ovat julkista tietoa ja niistä jokainen voi käydä katsomassa mitä muutoksia sen taloudessa on tapahtunut. Hoitokulut ovat nousseet vuodesta 2021 vuoteen 2022 yhteensä 44 miljoonalla eurolla ja korjauksiin on käytetty samaan aikaan 26 miljoonaa enemmän, ei ole luultavaa, että sama linja jatkuisi. Inflaation tasaantumisesta ja kääntymisestä jopa laskuun on alkanut näkyä merkkejä. Nämä saatiin myös rahoitettua vuokrista vuonna 2022, vaikka inflaatio kiihtyi voimakkaasti.
Sen sijaan investointien määrään, joita yhtiössä tietenkin on merkittävästi, Hekan hallitus vaikuttaa suoraan. Nämä ovat suuria peruskorjauksia ja uustuotannon kustannuksia, joita hallitus voi osittain siirtää tai suunnitella uudelleen. Näiden suhteen on mahdollista tehdä erilaisia järjestelyjä. On myös luultavaa, että hyytynyt asuntomarkkina tuo rakentamisen kustannuksia alas jo tänä vuonna. Rakennusliikkeet ovat perinteisesti olleet taantuvien markkinoiden tilanteessa hanakoita ottamaan vastaan myös ARA-rahoitteisia pienemmän tuoton sopimuksia.
Heka on rahoittanut toimintaansa ottamalla lisää velkaa, mikä näkyy korkokuluissa, mutta silti suunniteltu vähintään noin 50 miljoonan lisäys tulorahoituksessa 10 prosentin vuokrankorotuksilla tuntuu ylimitoitetulta kun yhtiön liikevoitto oli kuitenkin viime vuonna 13,8 miljoonaa euroa. Lisäksi, vaikka yhtiö joutui ottamaan merkittävästi lainaa, tilinpäätöstietojen mukaan lainakanta kasvoi 149,7 miljoonalla eurolla, eivät korkokulut viime vuonna kuitenkaan kokonaisuudessaan kasvaneet kuin vajaan miljoonan. Näiden ja muiden kulujen maksamisen jälkeen viime vuodelta jäljelle jäi noin 5,9 miljoonan euron tappio. Sekään ei siis edellytä rajuja korotuksia. Mikäli yhtiön taloudessa ei ole jotain pahasti vialla, ei sillä nähdäkseni ole perusteita esitetyille korotuksille. Mikäli sellaiset kuitenkin löytyvät, olisi ne nyt avattana kokonaisuudessaan myös meille asukkaille tarkastettaviksi.
Lisäksi Helsingin kaupunki voisi suoraan vaikuttaa vuokralaistensa kustannuksiin esimerkiksi sähkön ja lämmön hintojen kautta. Tai se voisi laskea tontinvuokria, joita se perii omistamiltaan omistamallaan maalla olevilta taloilta yhteensä 42 miljoonaa vuodessa. Tällä toimella se alentaisi asumiskulujen nostopaineita kaikilta vuokratonteilla asuvilta, eli suurimmalta osalta helsinkiläisistä asumismuotoon katsomatta. Hekan ollessa kaupungin omistama yhtiö, ovat sitä koskevat päätökset aina myös poliittisia.
Tiina Sandberg,
talotoimikunnan pj