Qatariin lentää vuosittain noin 50 miljoonaa matkustajaa, mutta harva jää lomailemaan sinne – yksi maailman vauraimmista maista tarjoaa turistille muun muassa aavikkosafareita ja vuonna 2022 jalkapallon MM-kisat
6
Pearlin satamassa on parkissa useammankin omakotitalon arvoisia veneitä. Päivällä kaduilla on kohtalaisen hiljaista, sillä kuuman maan kaupunki syttyy elämään usein vasta auringon laskettua. Riikka Mahlamäki-Kaistinen
Katso isompi kuvaPaikalliset pukeutuvat peittävästi, ja tätä toivotaan turisteiltakin, mutta vähän paljastavampikaan pukeutuminen ei kuitenkaan aiheuta Dohassa silminnähtävää paheksuntaa. Riikka Mahlamäki-Kaistinen
Katso isompi kuvaWagiffin souqissa voi tehdä matto-ostoksia, tutustua antiikkiin, poltella vesipiippua, syödä hyvin, juoda mausteista kahvia tai pistäytyä vaikka hevostorille. Riikka Mahlamäki-Kaistinen
Katso isompi kuvaKeinotekoiselle saarelle rakennetussa Pearlissa sijaitsevan italialaiskorttelin esikuvana on käytetty Venetsiaa ja tunnelmaa alleviivaa ajoittain kanavassa seilaavat gondolieerit. Riikka Mahlamäki-Kaistinen
Katso isompi kuvaAavikkomaisema on lumoava aaltoilevine hiekkapatjoineen. Aavikkosafarilla voi ajaa myös rantaan, jonka takana häämöttää Saudi-Arabia. Riikka Mahlamäki-Kaistinen
Katso isompi kuvaMaaliskuussa 2019 avattu Qatarin kansallismuseo on käymisen arvoinen paikka jo pelkän rakennuksen takia. Arkkitehti Jean Nouvel sai inspiraation rakennukseen aavikon ruusuksi kutsutusta kristallista. Riikka Mahlamäki-Kaistinen
Vatsanpohjassa muljahtaa, kun Land Cruiser laskee jyrkkää rinnettä alas. Hiekasta, kaukana siintävästä merestä ja paikallisten kesämökeistä eli telttaleireistä koostuva maisema on upea. Aavikko tuntuu sulautuvan yhteen taivaan ja meren kanssa. Veden toisella puolen, melkein uimaetäisyyden päässä, siintää Saudi-Arabian ranta.
Suomalaisen StopOver-yrityksen vetämän aavikkosafarin kaltaiset seikkailut ovat suosittuja Qatarissa, jonka pinta-alasta valtaosa on hiekka-aavikkoa.
Valtaosa ei tarkoita valtavaa osaa, sillä Qatar on pieni maa. Sillä on kokoa vain noin 160 kilometriä kertaa 80 kilometriä.
Varsinais-Suomen kokoisen maan 2,7-miljoonasta asukkaasta alle 12 prosenttia on qatarilaisia. Muut ovat ulkomaista työvoimaa esimerkiksi Intiasta (700 000), Bangladeshista (400 000) ja Nepalista (400 000).
Qatariin lentää noin 50 miljoonaa matkustajaa vuodessa 160 kohteesta, mutta harva jää sinne lomalle.
Maan sijainti on lentoyhteyksien kannalta ihanteellinen. Se on kuuden tunnin lennon päässä 80 prosentista maailman väestöä. Kun täysi Qatar Airwaysin kone laskeutuu Helsingistä Dohaan, on laukkuhihnalla hiljaista. Maahan jää kourallinen matkaajia loppujen jatkaessa esimerkiksi Balille ja Australiaan.
Kesällä 2019 saapuvien hihnalla oli vilkasta yleisurheilun MM-kisojen takia. Kisaturisteja odotetaan enenevässä määrin 2022, kun Qatar isännöi jalkapallon MM-kisoja.
– Kisat ovat laittaneet Qatarissa uuden vaihteen päälle rakennushankkeiden suhteen. Suunnitelmat eivät ole varsinaisesti uusia, sillä esimerkiksi metrosta oli jo päätetty, mutta kisojen varmistuttua toteutusaikataulu nopeutui, jalkapallon MM-kisaorganisaatioon kuuluva Mahmoud A Qukub kertoo.
Hän on vastuussa kisoja rakentavien työläisten hyvinvoinnista ja on saanut vastata moneen kysymykseen ”verellä rakennetuista stadioneista”. Kisavalmistelut nostivat Qatarin ulkomaalaisen työvoiman heikot olot ja poljetut oikeudet kaikkien huulille.
Nyt kisajärjestäjät ja työministeriö ovat tarttuneet asiaan ja säätäneet lakeja ja asetuksia tilanteen parantamiseksi. Ruohonjuuritason kontrollointi on kuitenkin haastavaa, sillä kisoja rakentaa kymmeniätuhansia rakennustyömiehiä.
Maailman vauraimpiin valtioihin kuuluva Qatar eli pitkään helmenkalastuksesta ja kalastuksesta. Kansa oli köyhää ja olot ankarat. Kun helmenviljely yleistyi Aasiassa, laitettiin vyötä entistä tiukemmalle.
Tilanne muuttui 1939, kun Qatarista löytyi öljyä. Tuotanto oli aluksi vaatimatonta mutta vahvistui pikkuhiljaa. Viimeistään 60-luvulla kamelit korvattiin autoilla.
Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun maantieteellisen vuosikirjan mukaan Qatarilla oli 2017 maailman toiseksi suurin bruttokansantuote henkeä kohden. Suurin se on nesteytetyn maakaasun viejänä, ja sen kaasuvarannot ovat maailman kolmanneksi suurimmat.
Tuotannon määrän hahmottaa, kun ajaa Dohasta aavikolle. Matkan varrelle osuu monta valtavaa öljy- ja kaasujalostamoa, joiden piipuissa palaa ylijäämäkemikaaleja polttava liekki.
Pilvenpiirtäjien halkoma Doha muistuttaa Yhdistyneiden arabiemiirikuntien Dubaita kymmenen vuotta sitten.
Dohassakin on keinotekoiselle saarelle rakennettu asuinalue ökyhotelleineen, miljoonaveneineen ja Ferrareineen. On selvää, että Pearlissa asuvat ja liikkuvat ne, joiden palkka ei muistuta edes etäisesti maahan kaavailtua minimipalkkaa, joka asettunee 200 euron tietämille.
Filippiiniläinen autokuski tienaa rajattoman ylityön mahdollistamine lisineen 164 euroa kuukaudessa. Hän lyhentää palkasta työluvan hankkimisesta syntynyttä velkaa. Qatar on avannut useaan maahan viisumikeskuksia, joissa työntekijä saa palvelut maksutta.
Wagiffin souqissa voi tehdä matto-ostoksia, tutustua antiikkiin, poltella vesipiippua, syödä hyvin, juoda mausteista kahvia tai pistäytyä vaikka hevostorille. Kuva: Riikka Mahlamäki-Kaistinen Riikka Mahlamäki-Kaistinen
Moni ei näistä tiedä ja maksaa ulkopuoliselle agentille asioiden hoitamisesta. Kuski ei kuitenkaan valita. Qatarissa työpäivät ovat 16-tuntisia ja koti-ikävä kova, mutta palkka on puolet kotimaata isompi.
– Arvaa, paljonko saa sakkoja, jos ajaa punaisia päin, hän kysyy.
Vastaus on noin 14 500 euroa.
– Liikennesääntöjä rikkovat vain paikalliset, hän sanoo ja nauraa.
Turvallinen, siisti ja lämmin Qatar on kohteena kallis, sillä qatarilaisten minimipalkka pyörii 40 000 euron tietämissä. On selvää, ettei turistinkaan kannata kaahata liikenteessä.
Paikalliset pukeutuvat peittävästi, ja tätä toivotaan turisteiltakin, mutta vähän paljastavampikaan pukeutuminen ei kuitenkaan aiheuta Dohassa silminnähtävää paheksuntaa. Kuva: Riikka Mahlamäki-Kaistinen Riikka Mahlamäki-Kaistinen