Kapulakielisyys väistyy, mutta yhdyssanavirheiden yleistyminen hirvittää asiantuntijaa: "Kyllä työnantajana arveluttaisi"

Kielenhuoltoon erikoistuneen Salli Kankaanpään mukaan nuorten vähäinen lukuinto näkyy heikentyneenä suomen kielen taitona. Sonja Holopainen

Jari Pietiläinen

Suomen kielen lautakunnan jäsentä Salli Kankaanpäätä hirvittää, kun hän näkee edessään yhdyssanavirheitä vilisevän tekstin.

– Ajatellaan vaikkapa työpaikkahakemusta. Jos sellaisessa paperissa on kovin paljon väärin kirjoitettuja yhdyssanoja, kyllä se ainakin minua työnantajana arveluttaisi, Kankaanpää myöntää.

Hänen mukaansa ainakin yksi syyllinen yhdyssanavirheiden yleistymiseen on jäljitettävissä englannin kieleen, jonka yhdyssanasäännöt ovat erilaiset kuin suomen.

– Moni suomalainen ei ehkä enää osaa ajatella, että yhdyssanat voivat suomen kielessä olla tavattoman pitkiä, Kankaanpää pohtii.

Vaikka suomen kielen rappiota on kauhisteltu jo vuosien ajan, ei Kankaanpään mielestä kuitenkaan ole todellista syytä huoleen.

– Kyllä suomi on edelleen aivan voimissaan oleva kieli. Turhaan ajatellaan, että aikaisemmin kieli olisi ollut nykyistä parempaa. Elävän kielen kuuluukin muuttua.

Ongelmia voi hänen mukaansa sen sijaan koitua jatkossa siitä, että joillain tieteenaloilla ei harjoiteta lainkaan perustutkimusta suomen kielellä.

– Silloin saattaa käydä niin, että suomenkielinen tieteellinen termistö jää syntymättä eikä alan tutkimustuloksista enää voida viestiä suomeksi. Tällaisia aloja ovat enenevästi esimerkiksi tekniikka ja luonnontieteet.

Viranomaisten kielen paranemiseen Kankaanpää suhtautuu toiveikkaasti.

– Virastoissa laaditaan edelleen hyvin pitkiä ja hankalasti ymmärrettäviä lauseita ja käytetään tavalliselle kansalaiselle outoja sanoja.

– Onneksi tämä ongelma on kuitenkin tiedostettu laajasti myös virastoissa ja sen ratkaisemiseksi tehdään jo paljon yhteistyötä, Kankaanpää iloitsee.

Nuorten vähäinen kiinnostus lukemiseen on aihe, joka pohdituttaa Kankaanpäätä.

– Ylioppilaslautakunnan sensorit ovat tuoneet esiin sen, että aiempaa harvempi nuori kirjoittaa hyvää kahdeksikon tasoista tekstiä. Erinomaisiakin kirjoittajia toki on, mutta sitten on niitä, joiden on vaikea tuottaa välttävääkään asiatekstiä, Kankaanpää kuvaa tilannetta.

Kalevalan päivä ja suomalaisen kulttuurin päivä 28. helmikuuta.

Kuka?

Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-osaston johtaja.

Suomen kielen lautakunnan jäsen.

57-vuotias filosofian tohtori.

Erityisaloina kielenhuolto, tekstintutkimus, viranomaiskieli ja kielipolitiikka.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut