Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Synnytyksissä käytetään apuna jopa Google-kääntäjää – "Arabiaa puhuvia tulkkeja tarvittaisiin enemmän"

Pääkaupunkiseudun terveydenhuollossa tarvitaan yhä enemmän arabiaa puhuvia tulkkeja.

Näin tilanteen kokee muun muassa Naistenklinikalla, Uudessa lastensairaalassa ja Jorvissa tulkkauskeikkoja tekevä Erika Ruuska

Taustalla on vuonna 2015 alkanut pakolaiskriisi.

– Monet Suomeen tulleista pakolaisista ovat nyt terveydenhuollon piirissä. Äidit saavat lapsia ja lapset menevät kouluun. Naistulkeista on pula. Kulttuuriin kuuluu, että naiset haluavat tulkiksi naisen, Ruuska sanoo.

Ruuskan työtehtävät liittyvät niin naistentauteihin, kirurgiaan kuin äitiys- ja lastenneuvoloihinkin.

– Tulkkaan tilanteita hiv-torjunnoista allergianhoitoon. Olen paljon myös gynekologisissa tutkimuksissa mukana. Lastensairaalassa on paljon nukutustoimenpiteitä.

Synnytykset ovat vielä asia erikseen. Niihin hän osallistuu muutamia kertoja kuukaudessa. Tyypillisin tapaus on elektiivinen sektio eli suunniteltu keisarileikkaus.

Tulkki on äidin mukana samasta hetkestä, kun hän saapuu sairaalaan.

– Tulkki ottaa hoitohenkilökunnan kanssa äidin vastaan aamulla. Tulkkaan, kun äidille näytetään osastoa. Tämän jälkeen äiti vaihtaa vaatteet ja tapaa anestesialääkärin.

Epiduraalipuudutuksesta kerrottaessa äidin ja lääkärin tulee ymmärtää toisiaan täydellisesti.

– Lääkärit ovat sanoneet, että puudutuksesta puhuttaessa tulkkia tarvitaan kaikista eniten. Moni naisista pelkää epiduraalia. He ovat ehkä kuulleet, että se on mennyt pieleen, ja joku on saanut elinikäisiä vaivoja.

Jos äiti ja lääkäri saavat hyvän kontaktin, niin asiat menevät Erika Ruuskan mukaan hyvin ja rauhallisesti.

Synnytyssalissa tulkki istuu äidin pään lähellä.

– Sektio menee nopeasti. Vauva syntyy kymmenessä minuutissa ensimmäisestä viillosta. Olen ensimmäisten joukossa näkemässä lapsen ulostulon. Se on joka kerta mahtava kokemus, Ruuska muistelee.

Vaikeimmat tilanteet liittyvät lapsen saamiin komplikaatioihin.

– Eräässä tapauksessa keskosena syntyneellä lapsella oli hapenpuutetta. Oli vaikeaa olla keskellä vanhempien hätää. Tunne on sellainen, että olen synnytyssalissa tiellä. Infoa tulee paljon. Silloin täytyy pitää pää kylmänä, hengitellä rauhallisesti ja kertoa asiat mahdollisimman tarkasti.

Ruuska sanoo, että paras tulkki on sellainen, jonka läsnäoloa kukaan ei huomaa.

– Tulkin pitäisi olla ulkopuolinen. Helposti äiti kuitenkin turvautuu tulkkiin. Silloin tulee juteltua myös henkilökohtaisia asioita, vaikka ne eivät tulkin työhön kuulu.

Vaikka tulkkeja tarvittaisiinkin enemmän, niiden käyttö ei Husin mukaan ole kasvanut.

–  Syynä on se, että tulkkipalveluiden saatavuus on edelleen pääasiassa päiväsaikaan ja ennakkovarauksella. Synnytykset eivät yleensä tapahdu aikatauluissa ja tulkin tarpeen pituutta on mahdotonta ennakoida alatiesynnytyksessä, sanoo vt. osastonhoitaja Maria Maurola Naistenklinikalta.

Tulkit tulevat yleensä Husin omistaman A-Tulkkaus-yrityksen kautta. Maurola sanoo, että normaalia alatiesynnytystä varten perheet hankkivat tavallisesti sukulaisen tai ystävän tulkkaamaan.

– Virallista tulkkia ei useinkaan saada iltaisin, öisin tai viikonloppuisin, Maurola kertoo.

Eniten Naistenklinikalla käytetään arabian kielen ja muiden Lähi-idän alueen kielten tulkkeja. Seuraavaksi yleisin on venäjän kielen tulkkaus.

Toisinaan tulkit auttavat myös puhelimen välityksellä. Jos yhteistä kieltä ei ole, eikä tulkkia saada apuun, kätilöt voivat turvautua internetiin.

– Hätätilanteessa apuna käytetään netistä löytyviä käännöspalvelimia kuten Google translatoria. Tämän lisäksi epiduraalipuudutukseen liittyviä potilasohjeita löytyy useilla eri kielillä. Viimekädessä turvaudutaan elekieleen, Maurola sanoo.