Pieni ja uhanalainen kasvi esti rakennustyöt Vuosaaressa – "Uskon, että sammalta löytyy vielä lisääkin"

Lahokaviosammal on vaikea havaita. Hermann Schachner/Wikipedia

Jari Pietiläinen

Suomessa erittäin uhanalaiseksi luokiteltu lahokaviosammal on laittanut kaavoitussuunnitelmia uuteen uskoon Helsingissä.

Vuosaaren Uutelaan suunniteltu Skatanniementien veneiden talvitelakointialue (HU 5.2.) ei toteudu, sillä hankkeesta valittivat luonnonsuojelijat ja alueen asukkaat.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys vetosi siihen, että suunnitelma on luonnonsuojelulain vastainen. Perusteille toi painoarvoa se, että Uutelasta on löydetty lahokaviosammalkasvustoja.

– Telakointialueen valinta oli jo alunperinkin hassusti suunniteltu. Paikkaa valittaessa kaupungilla oli jo käytössään sammalkartoitus, jossa tämän sammaleen uhanalaisuudesta kerrottiin, muistuttaa luontokartoittaja Olli Manninen

– Itse olen ilahtunut siitä, että telakointipaikka hyllytettiin.

Uutelan sammalkasvusto löytyi parisen vuotta sitten kahdelta puunrungolta.

– Niitä voi olla enemmänkin, mutta ongelma on siinä, että lahokaviosammalta on vaikea havaita, jos sillä ei ole itiöpesäkkeitä, Manninen kertoo.

– Uskon siihen, että sammalta löytyy vielä lisääkin. Todennäköisesti ainakin Mustavuoren alueella sitä on jonkin verran.

Kaavoittajien ja luonnonsuojelijoiden välille on yritetty löytää yhteisymmärrystä muun muassa siirtämällä sammalkasvustoja pois rakennuskohteiden tieltä.

Kasvustojen siirtämistä Manninen pitää kuitenkin ongelmallisena.

– Jotta siirtotyö onnistuisi, se vaatisi puiden siirtämistä suurelta alueelta. Ja esimerkiksi kosteusolojen pitäisi olla mahdollisimman samanlaiset lähtö- ja siirtopaikkojen välillä. Siirron onnistuminen on kyllä aika epävarmaa.

Uhanalaista sammalta on löydetty myös muualta Vuosaaresta. Helmikuun alussa tehdyissä kenttätutkimuksissa Pohjavedenpuistosta, Ullaksenpuistosta ja Ison Kallahden puistosta sammalta löydettiin 80 lahopuurungolta.

Kasvuston olemassaolo tuotiin julki, kun kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli Meri-Rastilan itäosan asemakaavaehdotusta.

Pohjavedenpuiston ja Ullaksenpuiston rakentamista vastustavat ovat perustaneet nettiadressin, johon on tähän mennessä kertynyt lähes kuusisataa allekirjoittajaa.

Sammaleet nostattavat keskustelua paitsi Helsingissä myös Espoossa ja Vantaalla.

Espoon Ruukinrannan lahokaviosammalesiintymää suunniteltiin siirretteväksi toisaalle, mutta Helsingin hallinto-oikeus kumosi poikkeusluvan kesäkuussa 2019.

Vantaalla luonnonsuojelijat ovat valittaneet hallinto-oikeudelle Puu-Kivistön asemakaavasta: Perustelut koskivat muun muassa uhanalaisen sammallajin kasvustoja.

Uhanalainen ja lähes näkymätön

Lahokaviosammal (Buxbaumia viridis) on kaviosammalten heimoon kuuluva sammal.

Äärimmäisen uhanalainen kasvi.

Saanut nimensä hieman kaviota muistuttavista itiöpesäkkeistä.

Kasvaa lahopuiden rungoilla.

Lisääntyy itiöiden avulla.

Esiintyy pohjoisella pallonpuoliskolla lauhkealla vyöhykkeellä.

Tavattu Ahvenanmaalta ja Varsinais-Suomesta sekä Uudeltamaalta, ja nyttemmin myös ainakin Satakunnasta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.