Kulosaarelaiset saavat ensi kesäksi kaksi kunnostettua puistoa, kun Kramerinlehdon ja Kellotorninrinteen peruskorjaukset valmistuvat.
Projektinjohtaja Jouni Sivonen Helsingin kaupungilta kertoo, että lauha ja lumeton talvi on nopeuttanut peruskorjauksia. Puistojen viimeistelyn voi kuitenkin tehdä vasta keväämmällä.
Molemmat puistot ovat historiallisia. Kramerinlehdon puistoalue esiintyy ensimmäisen kerran Kulosaaren asemakaavasuunnitelmassa vuodelta 1917. Kellotorninrinteen rakentaminen alkoi todennäköisesti 1930-luvun lopussa.
Kramerinlehdon peruskorjauksen suunnitteli maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy maisema-arkkitehti Matti Liskin johdolla.
Puisto kunnostettiin edellisen kerran vuonna 1954 Helsingin kaupunginpuutarhuri Bengt Schalinin toimesta.
Liski kertoo, että peruskorjauksen suunnittelu oli siinä mielessä selkeää, että puistoon oli tehty vuoden 1954 jälkeen vain vähäisiä muutoksia.
– Puistoon oli sijoitettu aikojen saatossa muutamia leikkivälineitä. Yksi käytävä oli hävinnyt ja puustoa oli kadonnut. Puistoon oli myös tuotu uutta maata, jolloin maanpinnan taso oli noussut vuosien saatossa kolmisenkymmentä senttimetriä ja vanhat portaat olivat peittyneet, Liski kuvailee lähtötilannetta.
Suunnittelun lähtökohdaksi otettiin suunnitelma, jonka Schalin teki vuonna 1953. Leikkivälineet voitiin poistaa, koska viereiseen Juliuksenpuistoon on rakennettu uusi leikkipuisto.
Vanhat käytävät ja portaat kaivettiin esiin. Ainoastaan yksi käytävä poikkeaa alkuperäisestä suunnitelmasta, koska se piti sovittaa yhteen nykyisen suojatien kanssa.
Puistoon istutetaan uusia puita niin, että se vastaa Schalinin suunnitelman periaatteita. Myös pensasaidat palautetaan alkuperäiseen asuunsa.
Peruskorjauksen kokee myös suihkulähde Raivaajien kaivo ja sen keskellä seisova Leikkivät pojat -veistos, jotka sijoitettiin puistoon vuonna 1943.
– Suihkulähteen korjaus on iso asia. Suihkulähde ei ole toiminut ainakaan kymmeneen vuoteen. Vesitekniikka uusitaan kokonaan. Patsas on kaupungin taidemuseon konservoinnissa.
Yksi erikoisuuksista on Schalinin istuttama arnoldinomenapuu. Kun Helsingin puistojen lajikkeita kartoitettiin 2000-luvun alussa, arnoldinomenapuuta päätettiin alkaa kasvattaa. Kramerinlehtoon saadaankin nyt uusi arnoldinomenapuu. Riippuvaoksainen omenapuu muistuttaa matalan kasvutapansa vuoksi pensasta.
Kramerinlehdon peruskorjaus oli Liskin mukaan kiitollinen suunnittelukohde.
– Meidän toimisto on erikoistunut historiallisten kohteiden kunnostukseen. Kohdetta oli kiva suunnitella, koska lähtötilanne oli selkeä.