Linnanmäen vieressä olevat arvotalot seisseet tyhjillään 4 vuotta – "Olisihan sinne hyvä saada jotain toimintaa"

Hangonkadun suojellut rakennukset ovat lähellä Linnanmäkeä. Janne Koivisto

Janne Koivisto

Kaksi Helsingin kaupungin omistamaa suojeltua rakennusta on seissyt Linnanmäen kupeessa tyhjillään jo yli neljä vuotta.

Rakennukset jäivät tyhjilleen, kun Hangonkadun alkoholivieroitushoito muutti vuonna 2015 Malmin sairaalaan.

Kolmas rakennus on käytössä. Siellä järjestetään kriisimajoitusta vakavia ongelmia aiheuttavissa akuuteissa asunnottomuustilanteissa.

Asiakaspäällikkö Kalevi Aittola Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta kertoo, että tiloille on etsitty erilaista käyttöä mutta toistaiseksi sitä ei ole löytynyt.

– Sote (sosiaali- ja terveystoimiala) on ilmoittanut, että se ei tule sitä tarvitsemaan. Tilaa ei ole myöskään saatu istumaan koululle eikä päiväkodille, Aittola sanoo.

Kolmessa rakennuksessa on tilaa yhteensä noin 2 500 neliömetriä.

– Jos jollakin on hyviä ideoita, niin ne ovat tervetulleita. Sehän on kaupunkilaisten omaisuutta. Olisihan sinne hyvä saada jotain toimintaa.

Rakennusten käyttöä rajoittaa se, että ne eivät ole esteettömiä. Esteettömyys oli yksi syy, miksi alkoholivieroitushoito muutti tiloista pois.

– Tiloissa on hankala, lähes mahdotonta, toimia liikuntarajoitteisten kanssa tai siirtää asiakkaita esimerkiksi paareilla, sosiaali- ja terveysvirasto totesi tuolloin.

Muutto säästi myös kustannuksia. Hangonkadun toimitilojen tilavuokra oli 32 865 euroa kuukaudessa. Malmilla tilavuokra laski 11 105 euroon kuukaudessa.

Aittola kertoo, että rakennukset kaipaavat remonttia. Remonttia ei kuitenkaan lähdetä tekemään ennen kuin tilojen uusi käyttäjä on selvillä.

– Remontti tehdään käyttäjän mukaan. Se on vuoden tai puolentoista vuoden urakka.

Tyhjillään seisovista rakennuksista ei koidu Aittolan mukaan kaupungille suuria kustannuksia.

– Eipä kustannuksia tule oikeastaan muusta kuin lämmityksestä ja sähköstä. Huoltomieshän siellä joutuu käymään.

Rakennukset ovat valmistuneet vuosina 1924, 1927 ja 1931. Niiden purkaminen ei tule kysymykseen, sillä rakennukset on suojeltu niin sanotulla sr-2-merkinnällä.

Merkintä tarkoittaa sitä, että rakennus on kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas eikä sitä saa purkaa ilman rakennuslautakunnan lupaa. Rakennuslautakunta voi myöntää luvan purkamiseen vain, jos siihen on pakottava syy.

Rakennuksessa ei myöskään saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät katujulkisivujen tyyliä tai vesikaton perusmuotoa.

Rakennukset olivat alun perin tuberkuloosipotilaille ja heidän perheilleen rakennettuja asuintaloja. Asunnoissa oli potilaille oma huone, jotta tauti ei tarttuisi perheenjäseniin.

Yksi kuolonuhri tunnissa

Vielä 1930-luvulla yksi suomalainen tunnissa kuoli tuberkuloosiin.

Suomi saavutti muiden Länsi-Euroopan maiden tason elintason nousun, ravitsemustilan paranemisen, väljemmän asumisen, keuhkotuberkuloosin aktiivisen seulonnan, keuhkoparantoloiden, tehokkaan lääkehoidon ja tartunnanjäljityksen myötä.

2000-luvun alusta lähtien Suomi on kuulunut tuberkuloosin matalan tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maihin. Uusia tuberkuloositapauksia on nykyään alle 250 vuodessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.