Tuhannet kotikokit hullaantuivat ravintoloiden "superlaitteesta" – "Lapsetkin ovat tottuneet käyttämään pienestä pitäen"

Mikko Mykkänen on tottunut laittamaan kotonaan ruokaa kaasun avulla. Ruoan liekittäminen ei ole edes mahdollista tavallisella sähkö- tai induktioliedellä. Johanna Erjonsalo

Jari Pietiläinen

Katajanokalla asuva Mikko Mykkänen on yksi kymmenistätuhansista helsinkiläisistä, joiden kotona kokataan ruokaa kaasuliedellä.

Nykyiseen asuntoonsa kymmenisen vuotta sitten muuttaneen Mykkäsen perhe käyttää ruoanvalmistukseen lähes yksinomaan kaasua.

– Kaasulieden ehdottomia valtteja ovat nopeus ja se, että lämpötilaa voi kontrolloida helposti. Liesi on käyttövalmis kahdella kädenliikkeellä, Mykkänen kertoo.

– Meillä tehdään tavallista kotiruokaa, esimerkiksi pastaa, riisiä, proteiinia, höystöjä ja munia. Lapsetkin ovat tottuneet käyttämään kaasuliettä pienestä pitäen.

Ilman kaasuliettä ei kotioloissa yksinkertaisesti voi esimerkiksi flambeerata eli liekittää ruokalajeja, sillä sähkö- ja induktiohella ei yksinkertaisesti kuumene tarpeeksi.

– Kaasuliekillä voi myös sytyttää kynttilän tai paahtaa vaahtokarkkeja. Ja tuleehan makkaraankin aivan erilainen pinta kaasuliekillä kuin vaikka pannulla, Mykkänen myhäilee.

Kesämökilläkin Mykkäset käyttävät kaasua, joskin siellä kaasu ei virtaa verkosta, vaan nestekaasupullosta.

– Vaihtopullojen kanssa on aina vähän sellaista veivaamista. Myöskään kaasu-uunia emme ole innostuneet käyttämään, Mykkänen mainitsee.

Helsingissä on tällä hetkellä kaikkiaan 20 000 taloutta, joilla on voimassa oleva kaasusopimus.

Käytännössä ainoa kaasunjakaja pääkaupungissa on Suomen Kaasuenergia Oy:n kanssa samaan yhtiöön kuuluva Auris Kaasunjakelu Oy, jonka yksityisasiakkaiden määrä on ollut parin-kolmen viime vuoden ajan kasvussa.

– Helsingissä kaasun jakeluverkko on erityisesti kantakaupungissa suhteellisen kattava ja siihen liittyminen käy vaivattomasti. Tämä toki riippuu siitä, millainen kohde on. Mutta jos esimerkiksi samassa taloyhtiössä on jo valmiit kaasuputket, asennustyö käy helposti, kertoo Suomen Kaasuenergian myyntipäällikkö Niilo Rossi

Uusilla asuinalueilla kaasuverkon laajentuminen on ollut hitaampaa.

– Viime vuosikymmeninä kiinteistöjen lämmityksessä on suosittu kaukolämpöä ja -pumppuja. Se vuoksi kaasun jakeluverkkoa ei ole Helsingissä rakennettu uusille asuinalueille, arvioi Suomen Kaasuyhdistyksen asiantuntija Heikki Lindfors

Helsingin ravintoloissa kaasunkäyttö on yllättävän yleistä: maa- tai biokaasu on arkipäivää noin 350 ravintolassa ja muussa ruokapaikassa.

Tunnetuimpia kaasuravintoloita ovat muun muassa Elite, Finnjävel, Mamma Rosa, Alexanderplatz, ravintola Teatteri sekä vastikään uusissa tiloissa avannut Farang.

Myös esimerkiksi kauppakeskus Triplassa ja Kampin keskuksessa on useita kaasua käyttäviä ravintoloita.

Mikko Mykkäsellä on kokemusta kaasunkäytöstä paitsi kotikeittiössään myös työpaikallaan.

Sörnäisissä sijaitseva The Helsinki Distilling Company Oy olisi ilman kaasua varsin kuivakka paikka.

– Esimerkiksi giniä, viskiä ja pontikkaa ei yksinkertaisesti voisi tehdasoloissa valmistaa ilman kaasua, kertoo Mykkänen, joka on HDCO:n tislaajamestari.

– Tislauslaitteiston höyrykehitin käyttää polttoaineenaan biokaasua. Tätä biokaasua saadaan jonkin verran myös tisleistä yli jäävästä rankista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt