Luteet riivaavat Helsinkiä edelleen – tuholainen voi levitä koko taloyhtiöön, jos asukas toimii väärin

Luteiden määrää Helsingissä ei ole saatu kuriin. Vuonna 2014 uutisoitiin siitä, että lutikat ovat vallanneet kokonaisia taloyhtiöitä (HU 27.5.14).

– Kasvua on edelleen hieman, vaikka ihmiset ovatkin valveutuneempia puuttumaan ongelmaan nopeammin, kertoo luteiden asiantuntija Henri Tiainen Helle -torjuntayrityksestä, joka keskittyy ainoastaan luteiden torjuntaan.

Lutikoiden määrä räjähti Helsingissä käsiin kymmenen vuotta sitten. Muutos näkyy tuholaistorjujien arjessa. Ennen torjuntayhtiöiden kärjessä keikkui muun muassa vaarattomat sokeritoukat ja -muurahaiset, nyt kärkikahinoihin on noussut lutikka.

Vielä kymmenen vuotta sitten lutikan torjuntoja tehtiin Helsingissä muutaman kerran vuodessa, nyt niitä tehdään muutama päivässä, kerrotaan tuholaistorjuntayrityksistä, kuten Antitecista ja Tuholaistorjuntakeskuksesta.

Lue myös: Lutikat vallanneet kokonaisia taloyhtiöitä

Syynä lutikoiden leviämiseen on Tiaisen mukaan matkustelun lisääntyminen ja toisaalta se, että Suomessa on jo oma lutikkakantansa.

– Lutikan voi saada yhtä lailla ulkomailta kuin naapuristakin.

Sen sijaan kokonaisen taloyhtiön riesaksi lutikka voi tulla silloin, jos asukas lähtee omatoimisesti poistamaan lutikkaa esimerkiksi vaihtamalla nukkumapaikkaa, liikuttelemalla saastuneita huonekaluja tai myrkyttämällä niitä itse.

– Lutikat ovat siellä missä niillä on ravintoa. Ne lähtevät liikkeelle rakenteisiin etsien uutta ravintoa, jos niitä härnätään, Tiainen sanoo.

Ilman ravintoa eli ilman verta lude pystyy elämään jopa vuoden, mikäli lämpötila on lähellä nollaa.

Lutikka voi kulkeutua kotiin niin montaa reittiä, että syyllistä on turha etsiä. Luteet voivat kulkeutua esimerkiksi ihmisten vaatteissa tai huonekalujen mukana muihin koteihin.

– Ilmapiiri, jossa etsitään vain syyllistä, edesauttaa lutikoiden leviämistä, jos niistä ei uskalleta ilmoittaa. Joku voi esimerkiksi pelätä oman asuntonsa menettämisestä, jos asunnossa toistuvasti ilmenee luteita, kertoo Tuholaistorjuntakeskus Oy:n toimitusjohtaja Salomo Rauthovi

– Monesti ihmiset ajattelevat, että se, joka taloyhtiössä ensimmäisenä ilmoittaa luteista, on myös syynä niiden ilmestymiseen. Näinhän se ei ole, hän sanoo.

Todennäköisesti ihmiset osaavat ja uskaltavat aiempaa paremmin kääntyä suoraan isännöitsijän tai tuholaistorjunnan puoleen, koska Helsingin ympäristökeskuksen saamat ilmoitukset lutikoista ovat vähentyneet.

Vielä vuonna 2014 ympäristökeskukseen tuli tiedusteluita asiakkailta, jotka eivät tiedä, mitä pitäisi tehdä. Lisäksi tuolloin ongelmia tahdottiin peitellä.

Lutikka on kaiken lisäksi sitkeä eliö. Se sietää melko hyvin kylmää ja pitkään ravinnotta olemista, jonka vuoksi niiden torjunta on entistä hankalampaa. Lisäksi ne ovat tulleet vastustuskykyisiksi vahvoille myrkyille.

Tuholaistorjuntakeskus Oy luottaa myrkkyihin pitkäkestoisessa luteiden torjunnassa.

– Lisäksi käytetään lämpöä eli esimerkiksi yli 160 asteista höyryä tai jopa rakennuksen lämmittämistä.

Rauthovin mukaan EU:n ulkopuolella on havaittu, että vahvempien tehoaineiden käyttäminen myrkyissä ei ole johtanut parempaan lopputulokseen, koska ludekannat ovat pystyneet luomaan resistenssin vahvemmille myrkkyjen tehoaineille.

Helle käyttää torjunnassaan ainoastaan lämpöä. Lutikan elintoimintoja tuhoava lämpötila on yli 50 astetta.

Tiainen ja Rauthovi kannustavat hakemaan torjunta-apua ajoissa. Lutikkanaaras munii päivässä noin 10 munaa. Siksi populaatio leviää hyvin nopeasti yhdessä asunnossa noin 4–6 viikon kuluttua ensimmäisten luteiden ilmestymisestä.