Raportti paljastaa: maahanmuuttajien kotoutuminen ei onnistu toivotusti edes toisessa sukupolvessa – ”Luvut ovat huolestuttavat"

Toimeentulotuen saajien osuus osassa maahanmuuttajaryhmistä on korkea kantaväestöön verrattuna vielä vuosien maassaoloajan jälkeen. Esimerkiksi pakolaismaista tulleiden henkilöiden nostamat toimeentulotuet olivat keskimäärin 15-kertaiset vielä 20 massaolovuoden jälkeen verrattuna kantaväestöön.

Myös kaikkien suurimpien maahanmuuttajaryhmien lapset, eli toisen sukupolven maahanmuuttajat, saavat tukia jopa moninkertaisesti enemmän kuin samanikäiset kantaväestön nuoret.

Luvut selviävät tutkija Samuli Salmisen Suomen Perustalle kokoamastaMaahanmuuttajien toimeentulotuet-tutkimusraportista. Salminen on käyttänyt raportissa tilastokeskuksen kokoamasta rekisteriaineistosta, jonka taustalla ovat THL ja Kela.

Helsingin sinisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Toni Ahva näkee luvut huolestuttavina.

– Luvut viittaavat siihen, että Suomessa ollaan epäonnistumassa siinä, mikä kotoutumisessa on tärkeintä: Suomessa tarvittavien työelämätaitojen hankkiminen ja suomen kielen oppiminen. Ilman näitä taitoja työllistyminen on haastavaa, Ahva kertoo.

Yhtenä ratkaisuna Ahva lisäisi maahanmuuttajien yrittäjyyttä sekä anonyymia työnhakua.

– Kaikki olisivat silloin työnhaussa samalla viivalla. Se on realismia ilman rasismia.

Kokoomuksen kansanedustaja, helsinkiläinen Terhi Koulumies toteaa myös, että työnantajilla on yhä paljon ennakkoluuloja ja rasismia maahanmuuttajataustaisia työnhakijoita kohtaan.

– Ylipäätään nuorten koulumenestykseen ja pärjäämiseen opinnoissa ja jatko-opintojen mahdollisuuteen pitäisi panostaa enemmän. Syrjäytymistä pitäisi torjua varhaisesta iästä lähtien. Kaikkien nuorten on saatava samat edellytykset opiskella, Koulumies sanoo.

Hänen mukaansa suuri ongelma on myös etenkin maahanmuuttajataustaisten naisten työllistyminen.

– Edelleen on kulttuurillisia tekijöitä, minkä vuoksi naisia ei yhteisössä kannusteta lähtemään töihin. Sukupuoliroolit voivat olla edelleen vahvat, naiset nähdään kotiäiteinä.

Toinen epäkohta Koulumiehen mukaan on se, että toimeentulotukea ja vastaanottorahaa maksetaan perheelle, eikä kunkin perheenjäsenen henkilökohtaiselle tilille. Tällöin tuet toimitetaan tavallisesti miehelle.

– Onhan se aivan järkyttävää. Se ei tue maahanmuuttajanaisten itsenäistymistä ja integroitumista.

Koulumies on jättänyt eduskunnassa toimenpidealoitteen turvapaikanhakijoille maksettavien tukien tasa-arvosta.

Kuntien myöntämät harkinnanvaraiset eli täydentävät tai ehkäisevät toimeentulotuet Salminen on saanut selville yhdistelemällä THL:n ja Kelan tietoja. Raportista selviää, että Suomessa syntyneet toisen polven maahanmuuttajanuoret saavat harkinnanvaraisia tukia kunnilta moninkertaisesti samanikäiseen kantaväestöön verrattuna.

Esimerkiksi 30 prosenttia 19-vuotiaista somalinuorista on saanut harkinnanvaraista toimeentulotukea kunnilta. Kantaväestön luku on noin viisi prosenttia.

Helsingin pohjoisen aikuissosiaalityön päällikkö Anne Qvist kertoo, ettei heillä itsellään ole tilastoa, josta selviäisi, onko tuen saaja toisen polven maahanmuuttaja vai ei. Siksi hän ei suostu kommentoimaan Salmisen kokoamaa tilastoraporttia lainkaan.

Yleisellä tasolla hän sanoo, että jokaisen asiakkaan kohdalla käytetään yksilökohtaista harkintaa, kun arvioidaan ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen myöntämistä.

Muokattu 18.2. Lisätty tutkimusraportin nimi

Lisää aiheesta

Mainos: HotLips

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut