Roihuvuoressa pelätään 1950-luvun idyllin särkymistä – "Ehdoton ei kaikelle viheralueen päälle rakentamiselle"

Osaa roihuvuorelaisista kauhistuttaa ajatus Maria Hammarénin puistoalueen menettämisestä Tuhkimontien täydennysrakentamisessa. Otto-Ville Mikkelä/Roihuvuoren suunnitteluperiaatteiden luonnos

Kaisa Paastela

Roihuvuoren täydennysrakentamista koskeviin suunnitteluperiaatteisiin on tähän mennessä tullut yli 320 kommenttia asukkailta.

Suunnitteluperiaatteiden luonnosta voi kommentoida vielä torstaina 13. helmikuuta kaupungin kerrokantasi.hel.fi -sivustolla.

Suunnitteluperiaatteissa on kartoitettu kaupungin näkemyksiä siitä, miten Roihuvuoren pääosin 1950- ja 60-luvuilla rakennettua asuinaluetta voisi kehittää, suojella sekä myös tulevaisuudessa täydentää uusilla kerrostaloilla.

Tehokasta rakentamista on alustavassa kartassa piirretty Roihuvuorentien ja Tulisuontien varteen. Maltillisempaa lisärakentamista voisi kohdistua suunnitteluperiaatteiden luonnoksen mukaan muun muassa Tuhkimontielle ja Untuvaisentielle.

Roihuvuoren aluearkkitehti, asemakaavoittaja Marjo Vänskä harmittelee, että jotkut ovat tulkinneet suunnitteluperiaatteiden tuovan massiivista lisärakentamista alueelle. Näin ei asia ole.

– Ainoastaan muutamilla yksittäisillä tonteilla tarkastellaan lähemmin mahdollisuutta täydennysrakentamiseen. Näille kyseisille tonteille on moni asukaskin esittänyt uudistamistoiveen. Muilla kohdin täydennysrakentaminen tulee kyseeseen silloin, mikäli tulevaisuudessa halutaan arkkitehtonisilta arvoiltaan vaatimaton rakennus peruskorjata tai purkaa ja korvata alueen 1950-60-luvun henkeen paremmin soveltuvalla rakennuksella tai uudella julkisivulla, Vänskä sanoo.

Vänskän mukaan Roihuvuoren kulttuurihistoriallinen arvo perustuu suurelta osin alueen yleiseen kaupunkikuvaan ja sen säilyneisyyteen. Arvokasta kerrostalomiljöötä isoine pihoineen säilytettäisiin Punahilkantien, Lumikintien ja Vuorenpeikontien, Keijukaistenpolun, Satumaanpolun ja Tuhkimontien varsilla.

– Asukkaat ovat pääosin tyytyväisiä ja kiintyneitä lähiympäristöönsä. Sosiaalinen ja kulttuurinen pöhinä on alueella poikkeuksellisen runsasta. On etuoikeus saada suunnitella aluetta, josta itsekin on näin viehättynyt, Vänskä sanoo.

Suunnitteluperiaatteiden luonnoksessa todetaan, että Roihuvuori on Helsingissä kuitenkin poikkeuksellisen väljästi rakennettu. Se osaltaan lisää rakentamispaineita. Tarvetta on ainakin hissillisille palveluasunnoille ja perheasunnoille.

Palautteen antajista valtaosa haluaisi säilyttää Roihuvuoren 50-lukulaisen vehreän ja väljän ilmeen.

– Ehdoton ei kaikelle viheralueen päälle rakentamiselle. Ruususenrinteessä menetettiin jo tarpeeksi, eräs kommentoi viitaten metsäalueelle hiljattain nousseisiin uusiin taloihin.

– Minusta Roihuvuoreen eivät sovi katuun kiinni rakennetut talot kuten Ruususenrinteen uudet talot Roihuvuorentien kyljessä. Ne saavat muuten avaran lähiön tuntumaan lähes klaustrofobiselta, toinen komppaa.

– Voisiko tehdä linjauksen, että kaikki täydennysrakentaminen pyritään tekemään 50-60-lukujen hengen mukaan? Viimeaikoina tulleet pytingit ovat olleet kauheita hirvityksiä, jotka rumentavat koko aluetta, yksi pohtii.

Roihuvuoreen on rakennettu lisää viime vuosina myös ostoskeskuksen tuntumaan, josta purettiin vanha liikerakennus.

Arkkitehti Vänskän mukaan alueen henkeen sopivia, mutta moderneja taloja on mahdollista suunnitella ja esimerkiksi Siilitielle sellaisia on rakennettu.

– Roihuvuori on rakennettu 1950-1960-luvulla metsälähiöksi. Sen pitäisi näkyä kaikessa täydennysrakentamisessa. Valitettavasti 1990-luvulla ei kunnioitettu aluetta, vaan rakennettiin ihan muuta kuin alueelle kuuluisi. Samoin on uuden ostarin talon suhteen. Ei enää tällaisia virheitä!

– Ymmärrän esimerkiksi 1990-luvulla rakennettujen talojen osalta "kasvojenkohotuksen", pari kerrosta lisää ja julkisivut uusiksi, siinä voisi olla pointtia, toinen kommentoi.

Lue myös:Helsingin asuinalueista 1950-luvun idylli on nyt supersuosittua – Jonna ihastui kotiinsa heti: "Tunnelma on ihana"

Osa kaipaa parempia palveluita:

– Olen vuosikausia toivonut, että Roihuvuorentie ja Tulisuontie rakennetaan oikeiksi kaupunkimaisiksi kaduiksi, johon voidaan avata kivijalkaliikkeitä.

Vänskän mukaan tavoitteena on erityisesti pitää huolta siitä, että uudisrakennuksissa olisi myös kivijalkaliiketilaa. Roihuvuoren nykyinen palvelutarjonta on varsin laaja, joten maltillinen asukasmäärän lisäys auttaisi myös palveluiden säilymistä alueella.

Moni miettii, miksi täydennysrakentamista ei kohdenneta Roihupellon teollisuusalueelle.

Vänskän mukaan Roihupellon pohjoisosa on asemakaavoitusta ohjaavassa yleiskaavassa merkitty teollisuusalueeksi.

Yleiskaava osoittaa Roihuvuoren pohjoisosaan Itäväylän läheisyyteen huomattavasti tehokkaampaa ja asuinvaltaista täydennysrakentamista, mutta alue ei kuulu nyt laadittavien suunnitteluperiaatteiden aluerajaukseen, kuten ei myöskään Roihuvuoren itäosa eli ns. pururadan metsikkö, jonne yleiskaavassa niin ikään on merkitty asuntoja.

Yleiskaava on merkinnyt asumista myös Lumikintien päähän sekä Vuorenpeikontien päähän, jossa on hienot metsäiset kalliot.

Näiden alueiden suunnittelua ei kuitenkaan Marjo Vänskän mukaan tällä hetkellä edistetä, vaan niitä tutkitaan myöhemmässä vaiheessa erikseen.

– Nyt kartoitetaan Roihuvuoren metsälähiön arvot, säilyttämisen tarve ja mahdollinen täydennysrakentaminen pääasiassa olemassa olevilla tonteilla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.