Joka kolmannessa Helsingin kaupunginosassa asutaan nyt aiempaa ahtaammin – "Alle 20 neliön asunto on aika epäinhimillinen"

Ulla-Maija Sornikivi asuu 42 neliön kokoisessa asunnossa. Se on kulosaarelainen keskiarvo. Jari Pietiläinen

Jari Pietiläinen

Kun Ulla-Maija Sornikivi, 71, kahdeksan vuotta sitten muutti Kulosaareen, hän huomasi heti viihtyvänsä hyvin.

– Aiemmassa asunnossani ei ollut erillistä makuuhuonetta, mutta tässä onneksi on. Se kyllä lisää viihtyvyyttä kummasti, Sornikivi pohtii.

Nyt Sornikivi asuu kodissa, jonka pinta-ala on tismalleen samankokoinen kuin Kulosaaren asunnot keskimäärin: 42 neliömetriä.

– Aluksi tämä tuntui aika ahtaalta, mutta kyllä minä olen tähän tottunut.

Kulosaari on yksi niistä kaupunginosista, joissa asumisväljyys on pienentynyt merkittävästi.

Kun vielä vuonna 2015 kutakin kulosaarelaista kohti oli käytössä keskimäärin 43,7 asuinneliötä, oli pinta-ala vuoteen 2018 mennessä supistunut peräti puolellatoista neliöllä.

– Kulosaaren kohdalla on todennäköisesti kyse väestörakenteen muutoksesta. Se merkitsee sitä, että yksin, väljästi asuvia ikäihmisiä on kuollut runsaasti ja heidän tilalleen on muuttanut lapsiperheitä. Tämä ilman muuta vähentää asumisväljyyttä, kertoo Helsingin kaupungin kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikön järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori

Vuoren mukaan myös uusien asuinalueiden rakentaminen on kutistanut Helsingissä keskimääräistä asumisväljyyttä.

– Uusien asuntojen keskikoko on pääkaupungissa nyt jo alle 50 neliötä eli kahdenkin ihmisen asuminen tällaisessa asunnossa laskee tietenkin asumisväljyyttä, Vuori kertoo.

Hyvä esimerkki tästä on Kruunuvuorenrannan runsas rakentaminen.

– Aiemmin alueella oli suhteellisen vähän asuntoja, esimerkiksi Kaitalahdessa oli oikeastaan vain suuria omakotitaloja, Vuori kertoo.

– Nyt alue on muuttunut asuntorakentamisen myötä kokonaan toisenlaiseksi.

Joka toinen talous on Helsingissä nykyisin yhden hengen talous, ja keskimäärin joka kolmas helsinkiläinen asuu yksin.

– Nykyisin rakennetaan yhä pienempiä asuntoja, mutta päättäjät eivät kuitenkaan ymmärrä riittävästi yksinelävien tarpeita, kertoo Yksinasuvat ry:n puheenjohtaja Raija Eeva

– Vaikka yksinasuvalla olisi käytössään vain vaikkapa 17 neliön koti, hän ei virallisesti asu ahtaasti. Tällöin huomioidaan vain huoneluku, ei huoneen kokoa.

Yksinasuvia kaupunkilaisia velvoitetaan Eevan mukaan korkean vuokratason vuoksi muuttamaan yhä pienempiin asuntoihin.

– Alle 20 neliön asunto on nuorille usein tilapäinen ratkaisu, mutta jos keski-ikäinen joutuu muuttamaan tällaiseen asuntoon, se on kyllä aika epäinhimillistä, Eeva muistuttaa.

– Liian ahtaalla asumisella on vaikutusta myös mielenterveyteen. Usein suuret asunnot on rakennettu yläkerroksiin ja pienet taas katutasoon. Ei sellainen ainakaan asumisviihtyvyyttä lisää.

Raija Eevan mukaan rakennuttajien tulisi kiinnittää nykyistä paremmin huomiota myös siihen, mitä asuntojen ikkunasta näkyy.

– En ymmärrä sellaista rakentamista, jossa asunnon ainoista ikkunoista näkyvät toisen, viereen rakennetun talon ikkunat.

Vanhoissa lähiöissä huolehdittiin aina siitä, että tällaista sijoittelua ei päässyt syntymään.

– Harmillisen usein suomalainen asuntopolitiikka on juuri perhepolitiikkaa. Tällöin yksinasuvat jäävät valitettavasti sivuraiteelle.

Santahaminassa ahtaimmat kodit

Helsingin 125 kaupunginosasta joka kolmannessa asutaan nyt ahtaammin kuin vuonna 2015, eli asuinpinta-ala henkilöä kohti on pienentynyt.

Ahtaimmin asutaan Santahaminassa, Kyläsaaressa ja Viikin tiedepuistossa. Siellä kullakin asukkaalla on käytössään hieman yli 26 neliötä.

Väljintä asuminen on Östersundomin alueella. Esimerkiksi Karhusaaressa asumisväljyys on noin 69 neliötä henkeä kohden.

Pinta-alaltaan pienimmät kodit löytyvät Kyläsaaresta, missä asuntojen keskikoko on vain 33 neliötä. Tosin Kyläsaaressa asuntojakin vain alle 300.

Myös Harjussa ja Alppilassa asunnot ovat varsin pieniä.

Aiheeseen liittyvää

  1. Pasilaan nousee useita kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja – korttelin rakentaminen alkoi jo 29.1.2020 6:45
  2. Konkurssitalosta tehtiin luksusvuokra-asuntoja Helsingissä – kaksiosta pyydetään nyt 1900 e/kk 29.1.2020 6:20
  3. Miniasuntokin kelpaa nuorelle opiskelijalle – kunhan tämä vaatimus täyttyy 26.1.2020 20:15
  4. Tutkimus: Yksiö- ja kaksiokeskittymien ongelmat odotettua pienempiä 21.10.2019 20:30
  5. Yksiöstä pyydetään 10 000 euroa/neliö, vieressä käydään avointa huumekauppaa – "Vaikka täällä liikkuu kaikenlaista kulkijaa, en pelkää" 25.5.2019 9:05
  6. Tätäkö on urbaani kaupunkiasuminen? Uuden kerrostalon parvekkeet ovat ahtaassa kuilussa ja 6 metrin päässä naapuritalon ikkunoista – suunnittelupomokin hämmästyi 7.11.2018 13:50
  7. Siivoja tilataan nykyään jopa yksiöön – Töölössä asuva Pilvi, 28: "Vähäisiä vapaita tunteja ei halua käyttää siivoamiseen" 21.9.2019 19:40
  8. Helsinkiläinen Niko majoittaa matkailijoita 15-neliöisessä yksiössään lähes joka yö – enimmillään yöpyjiä on ollut samaan aikaan 4 4.5.2019 11:05

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut